Työpaikoilla kuhistaan nyt työn tekemisen tavoista. Pitääkö olla läsnä ja jos pitää, minkä verran? Mikä tässä kohden olisi paras ja eettinen ratkaisu?

Tänä syksynä, perjantaihin 17.12.2021 mennessä, on yli 250 henkeä työllistävillä organisaatioilla oltava kunnossa whistleblowing- eli ilmoituskanava. Myös kanavaan liittyvät prosessit on oltava tuolloin määriteltyinä ja henkilöstö EU-direktiivin mukaisesti koulutettuna.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen -toimiala huolehtii kaupungin varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta, suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä. Se on kokenut monia muutoksia organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksen yhteydessä, kertoo toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. 

Toisinaan minulta kysytään, miten voisi omalla kohdallaan ehkäistä sitä, että vahingossa tekee jotakin epäeettistä ja omalle uralle fataalia, koska ei tunnista asiaan sisältyviä haasteita, eivätkä hälytyskellot soi. Voiko oman uran todella tuhota toimimalla vahingossa epäeettisesti? Se on haastava kysymys: miten voisi ehkäistä jotakin sellaista, josta ei päätöksentekohetkellä ole tietoinen? 

Eettinen, vastuullinen tai kestävä liiketoiminta on paljon muutakin kuin vastuuta ympäristöstä. Eettisen liiketavan eli bisneskäytännön ajatuksen ydin on tärkeä sisäistää, jotta toimintatapa automatisoituu ja syntyy hyötyjä eettisestä toimintatavasta.

Whistleblowing-direktiivin soveltamisen ympärillä liikkuu erilaisia huhuja, luuloja ja vääriäkin väitteitä. Käyn tässä blogissa läpi 7 keskeistä faktaa pakollisesta whistleblowing-kanavasta.

Vuoden Nuori johtaja -kilpailun voiton jälkeen minulta on kysytty säännönmukaisesti kahta asiaa - mitä on hyvä johtaminen ja miksi pitäisi jatkuvasti kehittää tai kehittyä? Koen johtamiseen liittyvät odotukset osin ristiriitaisina, toisiaan kumoavina maailmassa, jossa vauhti, tiedonkulku ja erilaiset vaatimukset kiristyvät ennen näkemättömällä kellotaajuudella. Erityisen vaikeana tulemme muistamaan poikkeuksellisen vuoden 2020. Miten siis menestyä johtajana ja voidaanko ajatella, että on olemassa hyvää johtamista, joka olisi ominaisuuksiltaan pysyvää?

‘The good life is a process, not a state of being.
It is a direction not a destination.’ (Carl Rogers)

Korona haastoi uudella tavalla tämän Carl Rogersin hyvän elämän määritelmän. Pysähtyminen ja rauhoittuminen tuntui varsinkin alkuun erityisen hyvältä. Kun on saanut olla terveenä, on myös ollut aikaa pohtia ja tunnustella asioita mielessään. Fyysinen eteenpäin meneminen elämässä on siirtynyt vahvemmin mielen tasolle, vaikkakin myös askeleita on tullut otettua tavallista enemmän. Aamukävely on ollut oman energian ja vireen kannalta tosi tärkeää.

Pandemian kokonaisvaikutuksia ei tiedä vielä kukaan. Kuitenkin niitä on tärkeää yritää kaikin tavoin pehmentää, koska sen tiedämme, että vaikutukset ovat massiiiviset. Käymme tässä blogissa läpi ensimmäiset askeleet, joita hyödyntämällä voit auttaa itseäsi ja organisaatiotasi eteenpäin.