Pohjois-Suomen kuntien ICT-talo LapIT teki vuonna 2017 rohkean päätöksen: juuri tehdyn ja epäonnistuneen organisaatiomuutoksen jälkeen on laitettava firma jälleen uusiksi. Myllerryksen jälkeen henkilöstön tyytyväisyys, työn tuloksellisuus ja asiakastyytyväisyys saatiin nousuun.
Miten tukifunktiot sinun organisaatiossasi toimivat? Miten osuvasti viestintä tukee strategian toteutumista ja auttaa muutoksissa? Miten HR, rakennetaanko organisaatioosi jatkuvasti huomisen osaamista, jotta toimintakyky markkinassa pysyy yllä ja paranee? Useissa organisaatioissa kokonaisuus toimii kohtuullisen hyvin.
Operaatio Juuriharja on intensiivinen eettisen johtamisen valmennus, joka todella haastaa osallistujat miettimään oman toimintansa ja arkensa eettistä perustaa.
Ryhmä työskentelee kaksi viikkoa Namibiassa ja pääsee tiiviiseen kosketukseen omien johtamisen periaatteidensa kanssa. Namibiassa näemme arkista toimeentulon kamppailua lähempää kuin koskaan aikaisemmin. Väistämättä alkaa pohtia, mitä globalisaatio ja työllistyminen tarkoittaa.
Miten esimerkiksi pitäisi suhtautua tuotannon siirtämiseen pois Suomesta? Silloin irtisanotaan Suomessa, mutta työllistetään jossain toisaalla. Mikä on oikein, mikä väärin? Hyvä kysymys. Mistä näkökulmasta asiaa olisi syytä lähestyä?
Meillä on Juuriharjan lukupiirissä meneillään kirja Business Ethics, Ethical Decision Making and Cases. Kirjassa on satoja sivuja teoriaa eettisestä liiketoiminnasta sekä parikymmentä visaista casea.
Johtamisen eettisyys vaikuttaa merkittävästi ihmisten arkeen, työn sujuvuuteen ja työilmapiiriin. Jos eettinen osaaminen on heikkoa, tulokset näkyvät sekä poissaolotilastoissa että tuottavuudessa. Linjakas, kirkas ja oikeudenmukainen tapa johtaa mahdollistavat vapaan ajatustenvaihdon, uteliaan oppimisen ja innovatiivisen työotteen. Lisäksi eettisellä johtamisotteella taklataan riskejä jo ennen niiden syntymistä.
Eettinen johtaminen on herkkyyttä nähdä, mitä ajassa tapahtuu ja miten eettisyyden määritelmä muuttuu ja elää. Koska määritelmä muuttuu välillä hitaasti ja välillä nopeasti, sen evoluutiota on haasteellista seurata. Ehkä juuri tästä syystä olemme viime vuosina saaneet lukea ylimmän johdon virhearvioinneista mediassa. On vaikea huomata niitä arkisia tilanteita, joissa käypä tapa toimia on muuttunut. Se, miten on toimittu ennen, ei enää olekaan hyväksytty tapa toimia. Useimmiten näissä asioissa tehdyt virheet eivät suinkaan johdu pahasta tahdosta vaan osaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta.
Moni johtaja tekee työtään yksin. Pääjohtajan pesti ei tarjoa useinkaan mahdollisuutta jakaa ajatuksia, ideoita ja tunteita vapaasti kollegojen kanssa. Osa tästä on ylivarovaisuutta. Laajempi jakaminen on mahdollista.
Johtajankin uralla vain muutos on pysyvää. Toimintaympäristö, organisaatio, liiketoiminnan etiikka, ansaintalogiikka; kaikki muuttuvat jatkuvasti.
Tutkimusten mukaan vain noin 10 % strategioista toteutuu aiotulla tavalla. Uuden strategian luominen edellyttää useimmiten muutosta, myös yrityskulttuurissa. Vihdoin on olemassa luotettavia keinoja yrityskulttuurin kehittämiseksi.
