Ideat pyörivät päässä. Muistuu mieleen iltapäivän lupaus, joka jäi muiden asioiden jalkoihin. Ensi viikon työt raksahtelevat eteenpäin, syntyy oivalluksia. Muistuu mieleen joku harmittava asia. Se alkaakin harmittaa aika lailla, kun sitä tarkemmin miettii. Uni ei tule. Monelle johtajalle yön valvotut tunnit ovat varsin tuttuja.
Toiset meistä eivät nukahda ja toiset heräävät aamuyöstä. Aivot tekevät töitä, eivät lepää, eivätkä anna levätä. Oman unen turvaamisen ohjeet ovat jo tuttuja kaikille: säännöllinen vuorokausirytmi, ei ruutuja illalla, eikä alkoholia, ja niin edelleen. Entä sitten?
Kolme tapaa tavoitella lepoa ja palautumista
1. Oireiden ratkominen
Omien ajatusten pysäyttäminen keskellä yötä on lähes mahdotonta, joten ymmärrettävästi osa johtajista kääntyy pohtimaan, miten ratkoa oireet. Google ja tekoäly laulavat, ja moni johtaja päätyy tekemään yön pikkutunteina esimerkiksi tällaisia hakuja:
- Miten ylläpidän korkeaa energiatasoa läpi työpäivän?
- Miten syön, etten romahda lounaan jälkeen?
- Miten pysyn terävänä vielä iltakokouksissa?
2. Konkreettiset ratkaisut
Toiset taas etsivät konkreettisia ratkaisuja, jotka hoitaisivat unihaasteet nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
- Toimiiko melatoniini?
- Mitkä ravintolisät tukevat parhaiten unta?
- Mikä määrä unta ihmiselle riittää?
3. Ehkä se ei haittaa?
Tilanteen järkeily ja pois selittäminen ovat kolmas tapa lähestyä unen ja tarvittavan levon maailmaa, tai pikemminkin kääntyä pois unen tavoittelemisesta.
- Jos unen laatu on hyvä, riittääkö viisi tuntia yössä?
- Voinko oppia tarvitsemaan vähemmän unta?
- Miten menestyvät toimitusjohtajat pärjäävät vähällä unella?
- Voiko liikunnalla korvata huonoa unta?
Johtajat hakevat ratkaisuja omaehtoisesti
Johtajat ovat keskimääräistä enemmän taipuvaisia hakemaan jonkinlaista ratkaisua omiin haasteisiinsa. Ratkaisua haetaan itse ja omaehtoisesti. Ongelmista ei haluta puhua muiden kanssa ja apua voi olla vaikea hakea. Monessa asiassa tämä on väistyvää kansanperinnettä, mutta pärjäämisen eetos elää kuitenkin edelleen vahvasti. Joskus se viiteryhmä, jossa asioista voidaan keskustella, on sillä tavoin lukossa, että kaikkien mielestä melatoniini ja tekoäly ovat riittävät ratkaisut. Ja jos ne eivät auta, asian kanssa täytyy vain elää.
Jatkuvan univajeen seuraukset näkyvät koko ympäristölle
Toistuvasti liian lyhyet unet johtavat monenlaisiin seurauksiin, jotka näkyvät organisaatiolle. Ja näkyväthän ne kotonakin. Tyypillisiä univajeen seurauksia voi näkyä nopeasti ja ne voivat vaikuttaa pitkään.
Univajeen tyypillisiä merkkejä ovat:
- Kognitiiviset eli ajattelukykyyn liittyvät seuraukset – nämä näkyvät jo yhden huonosti nukutun yön seurauksena
- Kaventunut työmuisti ja prosessointinopeus
- Heikentynyt kyky arvioida asioita ja tilanteita, erityisesti epävarmoissa ja/tai epäselvissä tilanteissa
- Alhaisempi luovuus ajattelussa eli kaavamaisempi lähestyminen ongelmanratkaisuun
Univaje vaikuttaa myös tunne-elämään ja kehoon
Johtajat tutkitusti tuntevat enemmän vihan tunteita kuin muut ja voi olla, että univaje on yksi selittävistä tekijöistä. Univaje heikentää kykyä sietää turhautumista ja vahvistaa tunneperäisiä reaktioita. Tämä näkyy hankalissa keskusteluissa niin, että tunteet ovat voimakkaampia ja ne näkyvät keskustelukumppanille myös helpommin läpi. Univaje vähentää myös kykyä ja halua tuntea empatiaa, minkä vuoksi johtamisen kapasiteetti kapenee.
Keholliset vaikutukset ovat myös vakavia. Pitkittynyt univaje lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, heikentää vastustuskykyä, vaikuttaa aineenvaihduntaan ja kiihdyttää kognitiivista ikääntymistä.
Ikävintä lienee, että pitkittyessään univaje heikentää, ellei suorastaan nollaa kykyä tunnistaa ja arvioida univajeen vaikutuksia itseen. Ihminen tottuu univajeeseen, kuten muuhunkin pysyvään muutokseen, ja alkaa pitää tätä suoriutumisen – vai pitäisikö puhua selviytymisen – tasoa normaalina. Hän ei siis tunnista, mistä jää paitsi ja mikä ei enää toimi.
Miten johtaja saa aivot lepäämään?
Jotta ratkaisu voisi löytyä, on siirryttävä ratkaisun etsimisestä juurisyiden etsintään. Mitkä ovat tilanteen lähteet? Mitä kaikkea elämässäni on nyt? Miten voin? Minne olen menossa?
Itseään voi tutkailla ja reflektoida monin tavoin. Voi esimerkiksi hakeutua uniterapiaan tai työterveyteen. Itselleni yllätyksenä on tullut, miten Operaatio Juuriharja on auttanut univajeen kanssa elämään tottuneita johtajia. Varmasti univajeesta ovat kärsineet muutkin, kuin avun saaneet – eikä Operaatio toki ole mikään unikoulu tai -terapia - mutta se on paikka pysähtyä itsen, oman johtamisen ja koko elämän ääreen. Operaatio Juuriharja luo tilan, jossa ei optimoida, vaan jossa tutkaillaan, ollaan läsnä itselle ja toisille, pysähdytään. Operaatio Juuriharja on myös keino päästä hetkeksi irti.
Jos haluat kohdata itsesi, varaa kalenteristani aika – mietitään yhdessä, voiko Operaatio Juuriharja -valmennus auttaa sinua matkalla parempaa jaksamista ja terävämpää johtajuutta.
