Whistleblowing-direktiivin soveltamisen ympärillä liikkuu erilaisia huhuja, luuloja ja vääriäkin väitteitä. Käyn tässä blogissa läpi 7 keskeistä faktaa pakollisesta whistleblowing-kanavasta.
Erika Heiskanen
Viimeisimmät artikkelit
Eivätkö uudistukset etene halutulla tavalla? Tai riittävän nopeasti? Ovatko strategiset uudistukset kivuliaita, henkilöstö ei innostu? Tutkimusten mukaan vain noin 10 % strategioista toteutuu aiotulla tavalla. Uuden strategian luominen edellyttää useimmiten muutosta, myös yrityskulttuurissa. Kulttuurin muuttaminen on työlästä, joidenkin mielestä jopa mahdotonta. Voimme kokemuksesta sanoa, että mahdotonta se ei ole, vaikka vaatiikin pitkäjänteistä ja systemaattista työtä.
Muistatko, kun opettelit kävelemään? Tai ajamaan polkupyörällä?
Se oli aluksi varsin hankalaa ja pyllähdyksiä sattui useammin, kuin olisi toivonut. Paria vuotta myöhemmin polvet olivat ruvella ja kyynärpäät mustelmilla yhä harvemmin. Nyt molemmat todennäköisesti sujuvat mutkattomasti, ellei ole alla jäätä tai liian kova tilannenopeus päällä. Myös johtajana pystyt kehittymään ja oppimaan palautteen avulla.
Epävarmuuden sietäminen ja ihmisten johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaativat esihenkilöiltä ja johtajilta huomion kiinnittämistä yhä enemmän ihmisiin. Osaamisen on uudistuttava. Epävarmuus ei tule poistumaan, vaan siitä on tullut kiinteä osa uutta normaalia.
Monessa organisaatiossa ilmoituskanavan käyttöönottoon liittyvät valmistelut ovat parhaillaan työn alla. Samalla pohditaan keinoja, joilla saataisiin ilmoituskanavasta paras hyöty irti.
Tässä neljä toimenpidettä, joiden avulla huolehdit siitä, että ilmoituskanavasta on organisaatiolle aidosti hyötyä, eikä kanava jää vain hallinnolliseksi kuluksi.
EU:n asettama takaraja kansalliselle nk. whistleblowing-lainsäädännölle ja ilmoittajansuojalle oli 17.12.2021. Kansalliset lait saatiin aikarajoissa voimaan useassa maassa, mutta vielä useammassa myöhästyttiin, kuten Suomessakin. Esitys laiksi saadaan Suomessa viikolla 23/2022.
Eettinen johtaminen on herkkyyttä nähdä, mitä ajassa tapahtuu ja miten eettisyyden määritelmä muuttuu ja elää. Koska määritelmä muuttuu välillä hitaasti ja välillä nopeasti, sen evoluutiota on haasteellista seurata. Joskus voi olla vaikea huomata niitä arkisia tilanteita, joissa käypä tapa toimia on muuttunut. Se, miten on toimittu ennen, ei enää olekaan hyväksytty tapa toimia. Useimmiten näissä asioissa tehdyt virheet eivät suinkaan johdu pahasta tahdosta vaan osaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta.
Pihlajalinnan osavuosituloksen (2021, Q3) mukaan työterveyskäyntien analysointi osoittaa, että mielenterveyssyistä alkaneet sairauspoissaolopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet 28 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on hurja. Samansuuntaista viestiä kuuluu myös muilta alan toimijoilta.
Whistleblower-asiat ovat agendalla, mutta aikaa toteutukseen ei löydy? Liikaa yksityiskohtia ja sekavaa informaatiota? Mitä nyt oikein pitää tehdä? Tai olla tekemättä? Yksityiskohtia kieltämättä riittää, mutta onneksi asia ei lopulta ole kovinkaan monimutkainen.
Työpaikoilla kuhistaan nyt työn tekemisen tavoista. Pitääkö olla läsnä ja jos pitää, minkä verran? Mikä tässä kohden olisi paras ja eettinen ratkaisu?
