Whistleblowing-direktiivin soveltamisen ympärillä liikkuu erilaisia huhuja, luuloja ja vääriäkin väitteitä. Käyn tässä blogissa läpi 7 keskeistä faktaa pakollisesta whistleblowing-kanavasta.
Monessa organisaatiossa ilmoituskanavan käyttöönottoon liittyvät valmistelut ovat parhaillaan työn alla. Samalla pohditaan keinoja, joilla saataisiin ilmoituskanavasta paras hyöty irti.
Tässä neljä toimenpidettä, joiden avulla huolehdit siitä, että ilmoituskanavasta on organisaatiolle aidosti hyötyä, eikä kanava jää vain hallinnolliseksi kuluksi.
EU:n asettama takaraja kansalliselle nk. whistleblowing-lainsäädännölle ja ilmoittajansuojalle oli 17.12.2021. Kansalliset lait saatiin aikarajoissa voimaan useassa maassa, mutta vielä useammassa myöhästyttiin, kuten Suomessakin. Esitys laiksi saadaan Suomessa viikolla 23/2022.
Whistleblower-asiat ovat agendalla, mutta aikaa toteutukseen ei löydy? Liikaa yksityiskohtia ja sekavaa informaatiota? Mitä nyt oikein pitää tehdä? Tai olla tekemättä? Yksityiskohtia kieltämättä riittää, mutta onneksi asia ei lopulta ole kovinkaan monimutkainen.
Tänä syksynä, perjantaihin 17.12.2021 mennessä, on yli 250 henkeä työllistävillä organisaatioilla oltava kunnossa whistleblowing- eli ilmoituskanava. Myös kanavaan liittyvät prosessit on oltava tuolloin määriteltyinä ja henkilöstö EU-direktiivin mukaisesti koulutettuna.
Toisinaan minulta kysytään, miten voisi omalla kohdallaan ehkäistä sitä, että vahingossa tekee jotakin epäeettistä ja omalle uralle fataalia, koska ei tunnista asiaan sisältyviä haasteita, eivätkä hälytyskellot soi. Voiko oman uran todella tuhota toimimalla vahingossa epäeettisesti? Se on haastava kysymys: miten voisi ehkäistä jotakin sellaista, josta ei päätöksentekohetkellä ole tietoinen?
Eettinen, vastuullinen tai kestävä liiketoiminta on paljon muutakin kuin vastuuta ympäristöstä. Eettisen liiketavan eli bisneskäytännön ajatuksen ydin on tärkeä sisäistää, jotta toimintatapa automatisoituu ja syntyy hyötyjä eettisestä toimintatavasta.
Nyt kaikkien yli 50 henkeä työllistävien organisaatioiden agendalla on ns. whistleblowing-kanavan hankkiminen. Kanava herättää monenlaisia tunteita, myös vakiintuneen suomenkielisen nimen puutteen vuoksi.
Jälkikäteen organisaation on usein helppo tunnistaa tapahtumaketju, joka johti eettisen riskin toteutumiseen sekä ne hukatut mahdollisuudet, jolloin suunnan olisi vielä voinut kääntää. Etukäteen nuo hetket tuntuivat vähemmän tärkeiltä tai uskottiin, että aikaa tilanteen korjaamiseen olisi riittävästi. Silloin, kun ei ole selkeää viestiä tai tietoa väärinkäytöksistä, ei välttämättä synny riittävää impulssia reagoida ja laittaa asioita kuntoon.
Monia mietityttää, minkälainen ilmoitusten hyöky on odotettavissa, kun pakollinen whistleblowing-kanava otetaan käyttöön. Huoli on ymmärrettävä. Ilmoituskanavahan on avattava myös ulkoisille sidosryhmille jo muutaman kuukauden kuluttua.
