Pohjois-Suomen kuntien ICT-talo LapIT teki vuonna 2017 rohkean päätöksen: juuri tehdyn ja epäonnistuneen organisaatiomuutoksen jälkeen on laitettava firma jälleen uusiksi. Myllerryksen jälkeen henkilöstön tyytyväisyys, työn tuloksellisuus ja asiakastyytyväisyys saatiin nousuun.

Tuskin on yritystä, joka ei pitäisi tärkeänä oman toimintansa laillisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Yhtä lailla kaikkien yritysten tavoitteena on ylläpitää avointa sisäistä keskustelukulttuuria, jossa myös epäkohdista voi huoletta kertoa. Valtaosa havaituista epäkohdista ratkaistaankin yrityksissä juuri näin: keskustellen asiasta esimiehen tai vastuullisen kanssa.

Miten tukifunktiot sinun organisaatiossasi toimivat? Miten osuvasti viestintä tukee strategian toteutumista ja auttaa muutoksissa? Miten HR, rakennetaanko organisaatioosi jatkuvasti huomisen osaamista, jotta toimintakyky markkinassa pysyy yllä ja paranee? Useissa organisaatioissa kokonaisuus toimii kohtuullisen hyvin.

Joskus voit alaisena törmätä toimintatapoihin, jotka eivät ole oikein. Esimies tai muu yrityksen edustaja voi käyttää asemaansa väärin ja jopa teettää muilla asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Salailu ei kannata, mutta miten raportoida ongelmista niin, että asiat korjataan ja et itse kärsi asiasta ilmiantajana?

Huolettaako organisaatiosi tulevaisuus? Oletko toimialalla, joka on yleisesti määritelty laskevaksi?

Looginen ratkaisu on säästää, etsiä tapoja uudelleenorganisoida ja tehostaa, jotta kannattavuus pysyy kohtuullisella tasolla. Tällä tavalla laskevan kannattavuuskäyrän laskevaa kulmakerrointa saadaan loivennettua ja ostettua lisää aikaa. Oppikirjamalli.

Yritystoimintaan liittyy monia riskejä, joiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat ylimmän johdon sekä omien vastuualueittensa osalta johtoryhmän jäsenten vastuulla. Laiton toiminta on yritykselle merkittävä riski, minkä vuoksi väärinkäytösten ehkäisy on säännöllisesti jokaisen johtoryhmän agendalla. Paras keino suojautua rikolliselta toiminnalta on panostaa eettiseen yrityskulttuuriin ja väärinkäytöksiä ehkäiseviin toimintatapoihin.

Organisaatioissa tapahtuvien väärinkäytösten anonyymin raportoinnin mahdollistavat whistle blowing -kanavat ovat nyt isosti tapetilla. Myös sosiaalinen media tuo keskusteluun paineita: mahdolliset väärinkäytösten epäilyt ovat nopeasti kaikkien tiedossa, ja keskusteluun pitää osata reagoida nopeasti. Yhtenä esimerkkinä voi mainita #metoo tai #timesup-ilmiöt, jotka ovat pudottaneet päitä ainakin aluksi taideyhteisöissä. Miksi myös hallitusten tulisi olla asiasta kiinnostuneita?

Vantaalainen opettaja Pekka Peura turhautui oppilaiden alisuoriutumiseen ja pisti oman opettamisensa uusiksi. Hän luopui perinteisestä opettajan roolista ja ryhtyi oppilaidensa ohjaajaksi. Ensi töikseen hän lopetti kokeiden pitämisen ja siirsi matematiikan kurssit verkkoon.

Erilaisille väärinkäytöksille on monia syitä, joita on tärkeä tunnistaa etukäteen. Suuren, väliaikaisen ja nopeasyklisen organisaation, kuten allianssin, jäsenillä on monia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia tavoitella omaa henkilökohtaista etuaan vastoin organisaation etua.

Tiukan ja kunnianhimoisen tavoiteasetannan myötä henkilökohtaiset valinnat venyä ja joustaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi voivat johtaa tunteeseen, että on vain kohtuullista ottaa vähän ekstraetuja. Kovat tulospaineet voivat ohjata myös vääristelemään tuloksia. Organisaatiokulttuurin ollessa hyvin vahvasti tulosohjautunut (pienistä “säädöistä” ei ehkä puhuta, riskikohtiin puuttumista voidaan pitää näpertämisenä, jne.) riskikerroin väärinkäytöksille on korkea.