Kun kuuntelin uutisia tämän kevään ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyistä, mieleni palasi jonkun vuoden takaiseen mietintääni sopivasta ylioppilaslahjasta. Jotenkin silloin kirjoittamani blogin kysymykset tuntuvat sopivan hyvin myös tähän hetkeen. Silloin mietiskelin blogissani näin:

Katselin kirjahyllyjäni miettien, löytyisiköhän sieltä jotain lisättäväksi kummipoikani, hienon nuoren miehen ylioppilaslahjaan? Silmäilin kirjojen takakansia: liian raskas, liian vanhahtava, liian kevyt, liian tuttu ja tavallinen. Sitten huomasin yhden kirjan tumman selkämyksen. Käsikirja 1600-luvulta. Juuri sopivan tuore, raskas ja kevyt. Kestää vuosikymmenten selailun ja lukemisen.

EU hyväksyi vuoden 2019 lokakuussa nk. whistleblower-direktiivin ja kansalliset lainsäädännöt tulevat joko direktiivin mukaisesti tai sitä tiukemmassa muodossa voimaan vuonna 2021. Direktiivi velvoittaa yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita järjestämään

Eettinen, vastuullinen tai kestävä liiketoiminta on paljon muutakin kuin vastuuta ympäristöstä. Ajatuksen ytimessä on harjoittaa liiketoimintaa niin, että itse toiminta kestää ajan hammasta eettisten käytäntöjen ansiosta: yritys kohtelee ihmisiä ja yhteisöjä hyvin ja tuottaa sellaisia palveluja tai muita tuotteita, joita ihmiset haluavat.

Media on nopea ja ketterä kritisoimaan epäeettistä toimintaa. Samalla asialla ovat monet kansalaisjärjestöt. On tärkeää, että media ja järjestöt toteuttavat vahtikoiran rooliaan, jotta mikä tahansa markkinointipropaganda ei mene läpi täydestä tai kähminnät ja lahjonta jää paljastumatta. Moni hähmäinen tapahtumaketju olisi jäänyt joko kokonaan tai ainakin osin hämärän peittoon ilman ammattitaitoista ja periksiantamatonta mediaa ja pelottomia kansalaisjärjestöjä.

Nyt puhuttaa eettinen omistaminen. Siis mikä? Miten eettisesti voi omistaa? Missä sitä tapahtuu? Perheyhtiöissä, pörssiyhtiöissä vai molemmissa?

Riskienhallinnan tavoitteena on pitää yritys toimintakykyisenä. Viisas yritys ottaa riskienhallinnassaan huomioon myös arvot, yrityskulttuurin ja eettiset riskit. Miten se tehdään käytännössä?

Jälkikäteen organisaation on usein helppo tunnistaa tapahtumaketju, joka johti eettisen riskin toteutumiseen sekä ne hukatut mahdollisuudet, jolloin suunnan olisi vielä voinut kääntää. Mitä tästä voi oppia?

Pohjois-Suomen kuntien ICT-talo LapIT teki vuonna 2017 rohkean päätöksen: juuri tehdyn ja epäonnistuneen organisaatiomuutoksen jälkeen on laitettava firma jälleen uusiksi. Myllerryksen jälkeen henkilöstön tyytyväisyys, työn tuloksellisuus ja asiakastyytyväisyys saatiin nousuun.

Tuskin on yritystä, joka ei pitäisi tärkeänä oman toimintansa laillisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Yhtä lailla kaikkien yritysten tavoitteena on ylläpitää avointa sisäistä keskustelukulttuuria, jossa myös epäkohdista voi huoletta kertoa. Valtaosa havaituista epäkohdista ratkaistaankin yrityksissä juuri näin: keskustellen asiasta esimiehen tai vastuullisen kanssa.