Kotiinpaluu on ihanaa, mutta myös hiukan jännittävää. Läheisistä on oltu erossa kauan. Miten ihmeessä tämän kaiken pystyy jakamaan sanoin? Kokemus on niin voimakas, että sanojen hakemisessa ja löytymisessä menee varmasti tovi. On hyvä antaa aikaa sekä itselle että muille tulla taas yhteen. Onneksi pääsiäispyhät tuovat pienen hetken ennen arjen normaalivauhtia.

Miten minä tämän kaiken arvokkaan opin hyödynnän arjessani? Jokainen osallistuja sai viikon ajan joka päivä silmiä avaavaa palautetta omasta tekemisestään. Sellaista palautetta, joka vaikuttaa suoraan siihen, miten johtaminen onnistuu, voimistuu ja tulee yhä vaikuttavammaksi. 

Viimeisen työpäivän aamu koitti lauluharjoituksiin kuluneen illan jälkeen. Meille on laulettu matkan varrella “Together we can make it” ja Namibiaa kuvaavia lauluja. Mietimme, mihin meidän taitomme ja rohkeutemme riittäisivät ja lopulta löysimme sopivan viisun: Kevät toi, kevät toi muurarin… Aamulla jo hiukan jännitti, että miten se laulu irtoaa.

Päivän johtajia on haastettu nostamaan rimaa päivä päivältä ja nyt tärppäsi niin, että jo naapuristakin taputettiin päivän suoritukselle! Huikea päivä!

Tänään siirryimme takaisin Ralien talolle. Poissaollessamme huoneiden päälle oli saatu katto ja pääsimme jatkamaan hommia osin pois suorasta paahteesta. Se oli suuri helpotus. Ja tuntui hyvältä nähdä, miten työ etenee ja vähitellen valmistakin syntyy.

Olimme tänään toisessa työkohteessa, Future learning pre-schoolissa. Paikka on yksityinen, pariskunnan pitämä. Perusajatuksena on, että lapset saadaan edes osaksi päivää pois kadulta ja lapsille tarjotaan ruoka kolme kertaa viikossa. Tilat ovat ahtaat, kymmenet eri ikäiset lapset ahtautuvat noin kymmenen neliön tilaan päiväunille. Autamme rakentamaan lisätilaa lasten käyttöön. Pre-school -nimestään huolimatta paikka on enemmänkin päiväkoti.

Työnä meillä on muurata toisen kerroksen seiniä pidemmälle. Oli mukavaa, ettei tänään juurikaan tarvinnut kyykistellä tai kurkotella, työkorkeus oli hyvä. 

Työn osaaminen ja työmaan parempi tunteminen helpotti meitä kaikkia kovasti, eikä vähiten päivän johtajia. Töihin päästiin käsiksi kymmenessä minuutissa ja jokainen osasi hommansa. 

Ensimmäinen työpäivä avautui aivan erilaisena, kuin mitä vielä edeltävän päivän työmaavisiitillä oli näyttänyt. Kaikki oli toisin. Hämmennys oli melkoinen ja johtajia haastettiin tosissaan, kun jo alkujaan outo ja epäselvä tilanne oli vielä muuttunut toiseksi ja yhä epäselvemmäksi. 

Päivä starttasi kansalaisvelvollisuuksien hoitamisella Suomen suurlähetystössä. Yksisuuntaisten katujen kanssa koimme pieniä ällistyksen hetkiä, mutta pääsimme perille ja velvollisuudet on nyt hoidettu.