Suomessa tehtävästä työstä reilu kolmannes tehdään projekteissa, rakennusalalla peräti 80%. Projektin tulokset syntyvät usein poikkiorganisatorisen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Organisaatioiden ja osaamisen rajapinnoissa toteutuvat monet yritysten suurimmista innovaatioista ja riskeistä. Projektijohtamisen strategista merkitystä lisäävät sen tuntuvat ja näkyvät vaikutukset yrityksen asiakas- ja henkilöstökokemuksissa.

Hyvän tiimin toiminta on parhaimmillaan intuitiivista – tuntuu, että hommat sujuvat kuin itsestään. Kun hyvin toimivalta tiimiltä kysyy, miksi se toimii niin hyvin, saa usein aika ympäripyöreitä vastauksia. ”Kaikki on vaan niin helppoa” tai ”Meillä on vaan niin hyvät tyypit”. Paradoksaalista kyllä, hyvään tyytyväisyys voi olla este huipuksi kehittymiselle, jos tiimillä ei ole riittävää tarkkanäköisyyttä oman toimintansa kehittämisen suhteen.

Epävarmuuden sietäminen ja ihmisten johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaativat esihenkilöiltä ja johtajilta huomion kiinnittämistä yhä enemmän ihmisiin. Osaamisen on uudistuttava. Epävarmuus ei tule poistumaan, vaan siitä on tullut kiinteä osa uutta normaalia.

Työ ja sen tekemisen tavat muuttavat muotoaan. Yhä useammin kyse on yhteistyöstä. Tiimit ovat virtuaalisia, moniammatillisia ja toimivat yli organisaation sisäisten ja ulkoisten rajojen. Tämä haastaa tekijöiden vuorovaikutus- ja tiimitaitoja.

Ristiriitoja ja konflikteja esiintyy kaikkialla ihmisten keskuudessa ja ne ovat luonnollinen osa ihmisen elämää. Kehitysjännitteet, yhteistyön hankaluudet ja eri intressien väliset ristiriidat kuuluvat olennaisena osana myös hankkeisiin ja urakoihin, niiden toteutusmuodosta riippumatta. Tapahtumaketju, joka syventää ristiriidat ihmisten välisiksi vakaviksi konflikteiksi ja osapuolten välisiksi riidoiksi on helppo tunnistaa jälkeenpäin.

Eettinen johtaminen on herkkyyttä nähdä, mitä ajassa tapahtuu ja miten eettisyyden määritelmä muuttuu ja elää. Koska määritelmä muuttuu välillä hitaasti ja välillä nopeasti, sen evoluutiota on haasteellista seurata. Joskus voi olla vaikea huomata niitä arkisia tilanteita, joissa käypä tapa toimia on muuttunut. Se, miten on toimittu ennen, ei enää olekaan hyväksytty tapa toimia. Useimmiten näissä asioissa tehdyt virheet eivät suinkaan johdu pahasta tahdosta vaan osaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta.

Työpaikan koko sosiaalinen systeemi on nyt murroksessa ja vaatii uudelleenmuotoilua. Riittääkö ratkaisuksi lähityöpäivistä ja ketteristä kokouksista sopiminen? Asiakkaat ovat muuttaneet käyttäytymistään ja uuden, päivitetyn strategian jalkauttamisessa on todennäköisesti vielä tehtävää. Millaisia viestejä ja tunnelmia kantautuu nyt tiimistäsi – tai organisaatiostasi laajemminkin?

Raide-Jokerin mentorointivalmennuksessa oli ilo havaita, miten tämä ikiaikainen yksilön kehitysmenetelmä vaikutti ei vain mentoroitavien avainhenkilöiden hyvinvointiin ja onnistumiseen,  vaan laajasti koko siihen hankekokonaisuuteen, jossa nämä henkilöt työskentelivät. Erittäin arvokkaaksi osoittautui myös se, miten osuvalla mentorien valinnalla ja paneutumisella pystyttiin kehittämään hankkeen ja sen taustaorganisaatioiden yhteennivoutumista.

Huipputiimiksi kehittyminen ei ole helppoa. Urheilusta kiinnostuneet tietävät, miten paljon valmentajalta vaatii saada koottua voittava joukkue. Vaikka kaikilla pelipaikoilla olisi huippuosaaja, ei peli välttämättä kulje. 

Jos pysähdyt hetkeksi miettimään, tunnistat varmasti kuuluneesi työurasi varrella sekä huipputiimiin että keskinkertaiseen tiimiin. Luultavasti osaat myös helpommin eritellä, miksi yksi tiimi ei toiminut, kuin miksi toinen tiimi toimi. Usein ajatellaan, että syy on henkilökemiassa, mutta paremminkin kyse on usein hyvinkin käytännönläheisistä asioista, joita voidaan systemaattisesti kehittää ja parantaa.