Työpaikoilla kuhistaan nyt työn tekemisen tavoista. Pitääkö olla läsnä ja jos pitää, minkä verran? Mikä tässä kohden olisi paras ja eettinen ratkaisu?
Työpaikan koko sosiaalinen systeemi on nyt murroksessa ja vaatii uudelleenmuotoilua. Riittääkö ratkaisuksi lähityöpäivistä ja ketteristä kokouksista sopiminen? Asiakkaat ovat muuttaneet käyttäytymistään ja uuden, päivitetyn strategian jalkauttamisessa on todennäköisesti vielä tehtävää. Millaisia viestejä ja tunnelmia kantautuu nyt tiimistäsi – tai organisaatiostasi laajemminkin?
Raide-Jokerin mentorointivalmennuksessa oli ilo havaita, miten tämä ikiaikainen yksilön kehitysmenetelmä vaikutti ei vain mentoroitavien avainhenkilöiden hyvinvointiin ja onnistumiseen, vaan laajasti koko siihen hankekokonaisuuteen, jossa nämä henkilöt työskentelivät. Erittäin arvokkaaksi osoittautui myös se, miten osuvalla mentorien valinnalla ja paneutumisella pystyttiin kehittämään hankkeen ja sen taustaorganisaatioiden yhteennivoutumista.
Hieno homma, iso urakka on takana ja organisaatiollanne on nyt eettinen ohjeisto. Mikä mahtaa olla sen elinajan ennuste?
Hybridityön haasteet ja mahdollisuudet
Helsingin Sanomat (6.6.2021) nostaa esiin hybridityön ongelmat, jotka ovat olleet etätyöhön painottuneiden yritysten tiedossa jo pidempään. Osa näistä yrityksistä on ratkaissut yhteistyön haasteet sillä, että tiimit voivat olla vain kokonaan etä- tai kokonaan läsnätyötä tekeviä. Nyt on havaittavissa myös etä- ja läsnätyöhön liittyvän keskustelun polarisoitumista, kuten tämän tyyppisissä murrosvaiheissa on tapana.
Väärinkäytösten ehkäisy on joidenkin organisaatioiden dna:ssa – toisia taas kiinnostaa vasta, kun vahinko on jo tapahtunut. Organisaation etu on tunnistaa mahdollisia riskejä ja ennaltaehkäistä niitä.
Muutosta ei tapahdu, jos et tiedä seuraavaa askelta
Kuinka paljon siedät tyytymättömyyttä? Milloin olet valmis muutokseen? Mihin vedät rajasi?
Tyytymättömyys ei poistu vanhoilla konsteilla. Ei rauhoittumalla, eikä vauhtia lisäämällä. Muutoksen tekeminen edellyttää aina vaivaa ja näkökulman vaihtamista.
Mitä tapahtui pandemian aikana suomalaisessa työelämässä?
Suomi teki digiloikan vuonna 2020. Etätyön yleistymisen myötä työmenetelmissä oli tapahtunut muutoksia: sähköisten työtapojen ja pikaviestintävälineiden käyttö oli selvästi lisääntynyt. Oppiminen oli siirtynyt verkkoon.
Filosofiani Coaching Supervisorina pohjautuu relationaalisiin, humanistisiin ja systeemisiin lähtökohtiin. Matkan varrella olen saanut paljon vaikutteita myös Gestalt-filosofiasta.
Kun kuuntelin uutisia tämän kevään ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyistä, mieleni palasi jonkun vuoden takaiseen mietintääni sopivasta ylioppilaslahjasta. Jotenkin silloin kirjoittamani blogin kysymykset tuntuvat sopivan hyvin myös tähän hetkeen. Silloin mietiskelin blogissani näin:
Katselin kirjahyllyjäni miettien, löytyisiköhän sieltä jotain lisättäväksi kummipoikani, hienon nuoren miehen ylioppilaslahjaan? Silmäilin kirjojen takakansia: liian raskas, liian vanhahtava, liian kevyt, liian tuttu ja tavallinen. Sitten huomasin yhden kirjan tumman selkämyksen. Käsikirja 1600-luvulta. Juuri sopivan tuore, raskas ja kevyt. Kestää vuosikymmenten selailun ja lukemisen.
