Skip to content
Yhteistyökyvykkyys on huipputiimin ydinelementti
Jari Salo10.7.2023 15:341 min read

Yhteistyökyvykkyys on huipputiimin ydinelementti

Huipputiimiksi kehittyminen ei ole helppoa. Urheilusta kiinnostuneet tietävät, miten paljon valmentajalta vaatii saada koottua voittava joukkue. Vaikka kaikilla pelipaikoilla olisi huippuosaaja, ei peli välttämättä kulje. 

JG blogi football field

Huipuksi tulemista hankaloittaa myös se, ettei ns. ”ihan hyvin toimiva” -tiimi useinkaan ole kovin hyvä analysoimaan omaa toimintaansa. Tee näin -listaa ei ole olemassa, vaan valmentajan pitää jatkuvasti arvioida tiimin vahvuuksia ja kehittymiskohtia, ja puskea tiimiä kehittymisalueelle oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Matka hyvästä tiimistä huipputiimiksi vaatii, että kaikki sen osaset toimivat ja kehittyvät − yhtäaikaisesti. 

Juuriharjan yhteistyökyvykkyyden malli

Huipputiimiksi kehittymisen lähtökohta on ehdottomasti tiimin toimintakulttuuri. Se joko auttaa tai estää kehityksen. Psykologisesti turvallisessa kulttuurissa sallitaan epätäsmälliset ja hullut ajatukset, joista usein syntyvät uutta luovat ideat. Ihmiset sitoutuvat kehittävään kulttuuriin ja se kannustaa kantamaan vastuuta. Resilienssikyvyn kasvaessa huonotkin päivät kestetään paremmin. 

Kulttuuriin kuuluu myös taitava johtaminen sekä valmennus. Johtamisen pelisäännöt määrittelevät kulttuuria sisältä ja ulkopuolinen valmentaja fasilitoi tiimiä kohti muutosta juuri oikealla tavalla – ei liian ankarasti, mutta ei missään tapauksessa päästämällä tiimiä liian helpollakaan.

Yhteistyön kyvykkyyksiä voi ryhmitellä kolmen "T":n avulla: Tarvitaan tietoja, taitoja ja tunnetta. Tiedoista tärkein on substanssiosaamisen jälkeen tavoiteohjautuvuus, eli yhteisen tahtotilan ymmärtäminen. Taidot liittyvät vuorovaikutukseen, yhdessä ajattelemiseen, päätöksentekoon ja reflektointiin. Yhteistyökykyinen tiimin jäsen on myös tunneälykäs. Hän tunnistaa tunteet, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja -tapaan. Sekä omansa että muiden. Näin kaikki voivat arvostaa ja kunnioittaa toisiaan riippumatta erilaisuudestaan.

Tunteisiin kytkeytyy myös motivaatio. Sisäinen motivaatio syntyy halusta osallistua, tehtävän merkityksellisyyden näkemisestä. Myös itselle soveltuvan ja kokonaisuutta hyödyntävän roolin löytyminen voi olla ratkaiseva tekijä motivoitumisessa. 

Yhteistyöllä ei ole itseisarvoa

Yhteistyön arvo on suorituskyvyssä ja tuloksissa, jotka se mahdollistaa. Panostamalla yhteistyökyvykkyyden kehittämiseen, voidaan parantaa sekä yksilöiden että ryhmien työn tuottavuutta ja tehokkuutta sekä lisätä luovuutta, innovointia, energiaa ja hyvinvointia. Samalla myös vaativien ongelmien ratkaisutaidot kehittyvät.  

 



Yhteistyökykyjä tarvitaan kaikkialla ja huipputiimeille on tilausta aina kun tavanomainen ei riitä.
Rakennusalalla näitä taitoja on jo pitkään hyödynnetty mm. 
 allianssimalleilla toteutetuissa hankkeissa. Juuriharjalla on ollut ilo olla mukana jo kymmenissä rakennushankkeissa, joissa huippusuoritus ja -tulos on perustunut yhteistyötaitojen systemaattiseen kehittämiseen.

Tutustu yhteistyökyvykkyyden malliimme lataamalla maksuton oppaamme:

 

 Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen

 

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT