<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=684484911759065&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Juuriharja blogi

Onko meillä tahtoa parantaa työn laatua?

30.8.2016 11:18 Kategoriat: Yhteistyötaidot, Ihminen ja ajattelu

Japanilaiset työntutkijat Ikujiro Nonaka ja Toshihiro Nishiguchi (2001) puhuvat yrityksen dialogisen kohtaamisen ”ba”-tilasta. Tällä he tarkoittavat työpaikan mentaalista, yhteisen pohdinnan tilaa, jossa keskusteluun ja vuoropuheluun kutsuaan kaikki ne henkilöt ja näkemykset, joita on kokonaisuuden ja monipuolisen tiedon saannin kannalta kuultava.

Tutkijat korostavat johdon roolia fyysisen vuoropuhelun mahdollistavien ja sosiaalista kasvokkaista kohtaamista korostavien tilojen luomisessa sekä ba-tilojen varjelemisessa, jotta kriittisiä, raikkaita ja parempia näkökulmia saadaan yhteiseen pohdintaan ja päätöksentekoon.

Yhteisen keskustelun luonne rakentuu sen perusteella, mitä tapahtuneista asioista kerrotaan ja miten ilmaistuihin asioihin vastataan. Tärkeitä kysymyksiä tähän liittyen ovat mm.

  •  Minkälaisia yhteisen pohdinnan paikkoja työpaikoilla on?
  • Miten keskustelua käydään yrityksen menestyksen kannalta keskeisistä, kriittisistä tilanteista, joissa on saatava aikaan jotain uutta?
  • Miten luomme yhdessä, tässä ja nyt, eettisen ja energisen keskustelun tason, perinteisen syiden ja selitysten tasolle jäävän jumppaamisen sijasta?

Ihmisinä haluamme tulla nähdyksi ja kuulluksi omista lähtökohdistamme käsin 

Petymme, kun huomaamme muiden tekevän tulkintoja ja päättävän puolestamme. Suhtaudumme viileästi hyviinkin ehdotuksiin, jos koemme, ettei kokemustamme arvosteta, eikä ideoitamme välitetä kuulla. Vastakkainasettelu syntyy siitä, kun teemme asian sijasta ongelman toisistamme. Unohdamme, että ihminen ei ole ongelma, vaan ongelma on ongelma.

Dialoginen kohtaaminen syntyy kysyvän puhetavan opettelemisesta. Maltin kasvattamisesta ja arvostavan ilmapiirin luomisesta. Kuuntelusta ja kysymisestä, muiden huomioimisesta ja halusta luopua yleisten ja omien mielipiteiden esittämisestä ja tuputtamisesta toisille.

Mitkä keskustelun sävyt ovat itsellemme jääneet sanoja paremmin mieleen? Reagoimme enemmän puhetapaan kuin puheensisältöön. Keskustelun aikaiset molemminpuoliset katseet ja hymyt vahvistavat yhteisen dialogin ja maaperän syntymistä kiperissäkin keskusteluissa.

Ohessa vinkkejä dialogisen läsnäolon rakentamiseen

  • Luo keskustelulle otollinen ilmapiiri
  • Kuuntele ja esitä kysymyksiä
  • Keskity ja vastaa tässä hetkessä esiin nouseviin kysymyksiin ja kommentteihin
  • Vältä omia johdattelevia kommentteja
  • Vastaa ilmeisiin vähintäänkin nyökkäämällä
  • Huomioi ryhmän erilaiset näkemykset tasapuolisesti
  • Huomioi omat tuntemukset, ne kertovat myös muiden mielialoista
  • Varaa aikaa osallistujien keskinäisille kommenteille
  • Vältä sanomasta asioita yleisenä mielipiteenä
  • Puhu minä-muodossa
  • Etene rauhallisesti. Tauot ja hiljaiset hetket edistävät dialogia
  • Anna ihmisten kertoa jotain avain uutta
  • Iloitse hyvästä oppimisen mahdollisuudesta ja saaduista eväistä
  • Hyödynnä osallistujien kokemuksia ja ideoita johtamisessa ja työn laadun parantamisessa

Tutustu myös Juuriharjan luomaan yhteistyökyvykkyyden malliin, jonka avulla tiimit ja yksilöt voivat kehittää yhdessä ajattelun taitojaan, luovuutta, hyvinvointia, tuottavuutta sekä vaativaa ongelmanratkaisua!

 Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen

Kategoriat: Yhteistyötaidot, Ihminen ja ajattelu

Sari Puurtinen

Kirjoittanut Sari Puurtinen

Pysy ihmisenä. Tilaa Juuriharjan blogi.