Skip to content
Erika Heiskanen17.11.2026 20.533 min read

Liian epävarma vai liian varma johtajana?

Tekoäly, muuttuva maailma ja vieraat markkinat tuovat johtajan eteen asioita, joihin vanhat vastaukset eivät enää riitä. Uuden edessä tunnistan johtajissa kaksi tuttua reaktiota: koskaan ei ole riittävän varma, tai on aivan liian varma. Usein sama johtaja vaihtelee näiden välillä tilanteen mukaan. Molemmat hidastavat, ja yleensä huomaamatta.

Miltä tuntuisi ajatus, että johtaminen olisi sekä helpompaa että vaikuttavampaa?

Kysymystä voi lähestyä myös toisin: mikä on johtamisesi seuraava pullonkaula? Jokaisella meistä on jokin seuraava asia, joka pitäisi tunnistaa ja ratkaista. Se voi tietysti olla isokin asia, mutta useimmiten se on jokin pieni kitka, joka hidastaa sinua ja tiimiäsi. Joskus tiedät, mikä se on. Yleensä et.

Koskaan ei ole riittävän varma

Epävarmuus tuntuu johtajana usein siltä, että pitäisi tietää enemmän. Pitää selvittää, vertailla vaihtoehtoja ja lukea vielä yksi raportti ennen päätöstä. Aikaa ei kuitenkaan koskaan ole tarpeeksi, eikä varmuus tunnu riittävältä milloinkaan.

Tekoäly on tästä tuore esimerkki. Työkaluja vertaillaan kuukausia, ja kun valinta viimein tehdään, markkinoilla on jo uusia vaihtoehtoja. Vertailu tuntuu vastuulliselta työltä, mutta se voi olla myös tapa lykätä päätöstä, jonka seurauksia ei voi etukäteen tietää.

Psykologisesti tiedon kerääminen on keino hallita epävarmuuden tunnetta. Se rauhoittaa hetkeksi, mutta uuden edessä täyttä varmuutta ei tule, koska maailma muuttuu nopeammin kuin ehdimme selvittää. Silloin kannattaa kysyä: kuinka paljon tietoa tarvitset päätökseen, jonka voit tarvittaessa korjata?

Aivan varma

Toinen reaktio voi tuntua vahvuudelta. Johtaja luottaa vahvasti yhteen tietolähteeseen tai omaan osaamiseensa ja tietää, miten asiat ovat. Varmuus ehkä rauhoittaa tiimiä, jos tiimillä ei ole omaa osaamista arvioida tilannetta tai se on tottunut vain seuraamaan ohjeita. Varmuus myös nopeuttaa päätöksiä, mutta samalla se sokeuttaa vaihtoehdoille.

Tekoälyn kohdalla varmuus kuulostaa esimerkiksi tältä: tämä ei sovi meidän alallemme, tämä yksi työkalu riittää meille tai jopa tekoäly ei koske meitä. Yksittäisessä tilanteessa mikä tahansa näistä voi pitää paikkansa, mutta jos valintoja ei kyseenalaisteta, mahdollisuudet sulkeutuvat tahtomatta. Samalla näkymättömiin voivat jäädä myös erilaiset uhat, kuten kilpailijat, jotka tarkastelevat tilannetta monipuolisemmin, tietoturvariskit tai perusteeton luottamus omiin vibe-koodaustaitoihin.

Psykologisesti varmuus suojaa jotakin arvokasta. Kokeneen johtajan osaaminen on osa hänen identiteettiään, ja sen kyseenalaistaminen voi tuntua henkilökohtaiselta uhalta. Mitä enemmän olemme rakentaneet itseämme osaamisemme varaan, sitä vaikeampi on myöntää, ettei se uudessa tilanteessa välttämättä riitä. Milloin viimeksi päätit muuttaa mieltäsi asiasta, josta olit pitkään ollut aivan toista mieltä?

Viisi tapaa johtaa uuden edessä

Uuden edessä sujuvimmin liikkuvat johtajat tekevät yleensä muutamia asioita toisin. He tietävät harvoin muita enemmän. Ero on siinä, miten he suhtautuvat tietoon, toisiin ihmisiin ja omaan keskeneräisyyteensä.

  1. Perusoletus: en tiedä kaikkea. Tieto vanhenee hetkessä, joten kenenkään ei tarvitse tietää kaikkea. Oletus vapauttaa epävarman ja palauttaa varman maan pinnalle.
  2. Fasilitointi. Johtajan tehtävä on saada tiimin tieto esiin eikä tuottaa kaikkia vastauksia itse. Silloin päätökset rakentuvat laajemmalle pohjalle kuin yhden ihmisen käsitykselle.
  3. Coachaava ote. Kysymys vie usein pidemmälle kuin valmis vastaus. Se kasvattaa tiimin omaa ajattelua ja avaa yleensä myös johtajan ajattelulle uusia mahdollisuuksia. Erityisen mukavaa on se, että kun kysyy enemmän, tulee harvemmin itse astuttua liukumiinaan.
  4. Kokeileminen. Pieni kokeilu tuottaa tietoa, jota mikään vertailu ei anna. Epävarmuuden kanssa pääsee eteenpäin vain liikkumalla.
  5. Kyky pysähtyä ja kohdata. Ota toinen tosissaan ja kuuntele, mitä hän oikeasti sanoo. Kiireessä tämä jää ensimmäisenä pois, vaikka juuri se tuo esiin olennaisen.

Nämä viisi ovat useimmille johtajille tuttuja. Tietäminen ja tekeminen ovat kuitenkin eri asioita, ja juuri niiden välisessä raossa pullonkaula yleensä asuu. Rakoa ei kurota umpeen lukemalla lisää.

Muutos syntyy kokemalla

Uskomukset siitä, miten johdetaan, rakentuvat vuosien kokemuksista. Siksi niitä on vaikea muuttaa pelkällä tiedolla: voimme ymmärtää uuden toimintatavan järjellä ja palata silti paineen alla vanhaan. Muutos tapahtuu vasta, kun koemme jotakin, mikä ei sovi aiempaan käsitykseemme.

Usein ratkaisu on luopuminen eikä itsensä muuttaminen. Johtaja voi luopua tarpeesta tietää kaikki ennen päätöstä tai varmuudesta, joka on joskus suojannut häntä. Kumpikin luopuminen on vastoin vanhaa uskomusta, ja siksi se onnistuu vasta, kun sen on kokenut turvalliseksi.

Tähän tarvitaan ympäristö, joka on riittävän erilainen arjesta. Tutussa ympäristössä autopilotti on päällä, ja sosiaaliset suhteet, hierarkiat sekä omat tottumukset ohjaavat vahvasti toimimaan kuten ennenkin. Vanhat tavat palaavat huomaamatta. Vieraassa ympäristössä, aidossa epävarmuudessa ja yhdessä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa näemme selvästi, miten todella toimimme.

Operaatio Juuriharja

Operaatio Juuriharja auttaa tunnistamaan johtamisesi pullonkaulan ja ratkaisemaan sen. Se on kokemuksellinen valmennus kokeneille johtajille, ja se toteutetaan ympäristössä, joka on niin kaukana arjesta, että autopilotti pysähtyy. Pienessä vertaisryhmässä näet itsesi toisten silmin ja näet toiset yhtä selvästi.

Operaatiossa saat tilaa myös matkata itseesi, uusiutua ja kasvaa yhä vahvemmaksi. Operaatio Juuriharja ei opeta sinulle mallia tai ismiä. Se antaa sinulle mahdollisuuden nähdä itsesi selvästi ja valita entistä vapaammin.

Tunnistitko itsesi epävarmasta, aivan varmasta vai kenties molemmista? Seuraavaksi ratkottava pullonkaulasi voi olla jo tunnistettavissa.

Lue lisää: Operaatio Juuriharja

Tai laita viestiä, varaa aika kalenteristani

Erika

 

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT