Skip to content
Jenna Nordman 20.6.2022 15:58 3 min read

Kuinka tehdä ihmisoikeusvaikutusarviointi?

Yhä useampi törmää nyt termiin ihmisoikeusvaikutusarviointi (Human Rights Impact Assessment, HRIA) vastuullisuusstrategiaa suunnitellessa, organisaation eettisiä ohjeita luonnostellessa tai vastuullisuusraporttia laatiessa. Huomion kiinnittäminen yritysten ihmisoikeusvaikutuksiin on nouseva trendi jo senkin vuoksi, että EU on vakaasti etenemässä uuden yritysvastuudirektiivin kanssa. Direktiivi tekisi yksityisen puolen suurista yrityksistä suoraan velvollisia punnitsemaan, kuinka ihmisoikeudet toteutuvat yrityksen toimintapiirissä.

Huolellisuusvelvoite on avainsana. Jotta yritys täyttää tuon velvoitteen, ihmisoikeusvaikutuksia on arvioitava. Aikainen herääminen onkin kaukonäköistä. Ihmisoikeusajattelun vahvistaminen ja kehittäminen osana organisaatiokulttuuria on aikaa vievää ja direktiivin vahvistamisvaiheessa tulee jo kiire.

Yrityksen maineen ja brändin kannalta vastuullisuus on myös valtavan iso tekijä. Monelle yritykselle vaikutusarviointi on ollut ajankohtaista jo jonkin aikaa EU:n muiden yritysvastuuvelvoitteiden vuoksi, joita on poikinut esimerkiksi kirjanpidon ja rahoituksen puolelta. ESG:ssä ihmisoikeusvaikutukset voivat pudota helposti kaikkien kirjaimien alle.

ihmisoikeudet 1200x628

Ihmisoikeusvaikutusarvioinnin laadinnasta

Käsitteinä ympäristövaikutusarviointi ja tietosuojavaikutusarviointi ovat jo tunnetumpia, kuin ihmisoikeusvaikutusarviointi, jonka toteuttaminen voi olla erityisesti mietityttävä aihe ja hyvästä syystä. Ihmisoikeusvaikutuksia on vaikeampi muuntaa samanlaiseksi täsmälliseksi matemaattiseksi dataksi kuin hiilijalanjäljen laskenta tai tietosuojarikkomusten määrän rekisteröinti. Voi myös olla haastavaa suhteuttaa vakavuuden määrää ja ennustaa tilanteita, joissa on riski ihmisoikeusrikkomuksille.

 

Vaikutusarviointiin on olemassa hyviä kehikoita. UNGP, eli YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, ovat jo hyvin vakiintuneet aiheen tärkeimmäksi ohjeistukseksi. Kyseisiin periaatteisiin viittaavat esimerkiksi useat EU:n yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyvät instrumentit, ohjeet, sekä esitykset tulevasta vastuullisuussäätelystä. UNGP ei itsessään ole sitova, mutta mikäli EU velvoittaa alueellaan toimivia yrityksiä linjaamaan toimintansa ohjeiston mukaan, siitä tulee käytännössä pakottavaa säätelyä EU:n alueella toimiville yrityksille. OECD:llä on myös saatavilla kattavasti ohjeistusta. OECD:n oppaat ovat aihealueiltaan laajempia, mikä voi tehdä niiden käyttämisestä työläämpää ja hitaampaa, jos tarkoituksena on rajata tarkastelu vain ihmisoikeuksiin.

 

UNGP toimii jo itsessäänkin ohjeistona vaikutusarvioinnin tekemiselle, mutta sen pohjalta voi johtaa yksinkertaisempiakin käytännönläheisiä malleja ihmisoikeusvaikutusarvioinnin tekemiselle, joita käyttämällä on helpompi pysyä kärryillä arvioinnin spekseistä. Me suosimme viisiportaista metodia, joka alkaa olennaisten instrumenttien tunnistamisella ja päätyy vakavuuspunnintaan. Prosessissa myös tarkastellaan vastuun kohdistumista ja organisaation prosesseja. Olennaista on, että vaikutusarvioinnin tekijällä on syvällinen tuntemus ihmisoikeuksista ja niiden lainalaisuuksista.

 

Käytännössä arviointia tehdäkseen pitäisi tuntea YK:n ihmisoikeusinstrumenttien sisällöt ja tulkintatavat. Tämä sisältö on jo valmiiksi kattavasti läsnä kaikenlaisessa toiminnassa yksityiselläkin puolella, koska sopimukset kuuluvat Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin ja niiden vaikutukset läpäisevät käytännössä kaiken säätelyn. Näitä velvoitteita ovat muun muassa monet työliitäntäiset oikeudet, tasa-arvo, elinkeinonvapaus, oikeus terveelliseen ympäristöön, oikeus kulttuuriin ja koulutukseen sekä ilmaisunvapaus.

 

Yksityisen puolen suora ihmisoikeusvastuu eroaa nykytilasta juuri siinä, että tähän asti velvoitteiden on nähty sitovan valtiota, joka puolestaan kohdistaa vastuuta yrityksiin kansallisen lainsäädännön kautta. Suora vastuu voi tuntua ensituntumalta ajatuksena ankaralta, mutta sen voi nähdä myös selkeyttävänä. Vastuullisuuteen liittyy hämäävän suuri määrä terminologiaa, ja keskittyminen ihmisoikeusvaikutusarviointiin voi toimia myös tapana nähdä metsä puilta. Yritysvastuuseen liittyvä säätely uhkaa myös sirpaloitua ja kansainvälinen yhteneväinen säädäntö toisi yrityksille yhteiset pelisäännöt, jotka tekisivät eettisestä liiketoiminnasta kaikille helpompaa.



Olethan yhteydessä minuun – jatketaan keskustelua! Autan mielelläni niin ihmisoikeusvaikutusarvioinneissa, erilaisissa vastuullisuuskysymyksissä kuin myös Code of Conductin laatimisessa tai sen tuoreuttamisessa.
Voit myös varata tapaamisen suoraan kalenteristani:

VARAA TAPAAMINEN

- Jenna Nordman