Tiimien rakentamisessa ja hankkeiden onnistuneessa läpiviennissä motivaation johtaminen on avain asemassa ja siitä puhutaan allianssivalmennuksissani paljon. Jäsennämme tiimien kanssa sen merkitystä ja kehitämme konkreettisia, toimivia käytäntöjä. Siksi Krista Raution (Lapin yliopisto) puheenvuoro Lean-päivillä positiivisesta johtamisesta osui erityisesti. Tässä pari nostoa, joissa riittää pohdittavaa ja sovellettavaa.
Kontrolli ei rakenna sitoutumista
Rautio kuvasi rakennusalan johtamisen ristipaineen ytimekkäästi: monella hankkeella yhteistyön rakenteet ovat kunnossa. Sopimukset, prosessit, vastuut — kaikki on paperilla selvää. Mutta yhteisöllisyyden kokemus jää johtamatta.
Yksilö voi tietää omat tavoitteensa selkeästi ja silti olla irrallaan niistä. Voi suorittaa oman tehtävänsä mainiosti ja silti kokea, ettei tule arvostetuksi. Kontrollikeskeinen johtaminen tuottaa suorituksen, mutta ei motivaatiota eikä pitkäjänteistä sitoutumista. Ja ne ovat hankkeen onnistumisen kannalta kriittisiä tekijöitä - viimeistään sitten, kun kohdataan haasteita.
Väärä kysymys vie väärään suuntaan
Motivaation johtamisessa moni esihenkilö tai tiiminvetäjä asettaa mielessään kysymyksen: "Miten saan heidät tekemään sen, mitä minä haluan?" Se on nurinkurinen kysymys. Se ohjaa käyttämään ulkoisia vipuvarsia — palkintoja, sanktioita, paineistamista. Ulkoinen motivaatio saattaa kyllä tuottaa yksittäisen suorituksen, mutta sitoutuminen syntyy sisäisestä motivaatiosta: kokemuksesta, että työ on merkityksellistä, että oma osaaminen ja tekeminen kehittyy, että kuuluu joukkoon.
Onkin hedelmällisempää kysyä: miten autan heitä motivoitumaan? Johtamisen tehtävä on luoda olosuhteet, joissa sisäinen motivaatio voi syntyä.
Miten johdetaan ammattiylpeyttä?
Rautio kysyi todella tärkeän kysymyksen: miten johdetaan ammattiylpeyttä ja merkityksellisyyttä? Olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä jokainen haluaa lähtökohtaisesti tehdä työnsä hyvin. Ammattiylpeys on sisäisen motivaation vahvinta ainesta: se ei kaipaa ulkoista porkkanaa, mutta se voi kuihtua nopeasti huonossa johtamisessa.
Kun ihminen kokee, että hänen osaamistaan arvostetaan ja hänet nähdään kokonaisena ihmisenä eikä pelkkänä resurssina, hän sitoutuu yhteiseen tekemiseen. Kun työ tuntuu merkitykselliseltä ja sen yhteys yhteiseen tavoitteeseen on selvä, hän antaa enemmän kuin mitä muodollinen tehtävänkuva edellyttää. Motivaation johtaminen on juuri tämän kokemuksen johtamista — toistuvasti ja tietoisesti.
Conditions of Satisfaction → Conditions of Excellence
Yhteistoiminnallisissa hankkeissa on jo jonkin aikaa viitattu käsitteeseen Conditions of Satisfaction: Mitä tarvitaan, jotta voimme olla tyytyväisiä suoritukseemme? Se on hyvä lähtökohta, mutta itse haluan nostaa rimaa.
Kysynkin systemaattisesti valmentamiltani tiimeiltä, mitkä ovat Huippusuorituksen ehdot (Conditions of Excellence): Mitä tarvitaan, jotta suorituksemme on aidosti huipputasolla? Mitä se tarkoittaa käytännössä? Mikä on seuraava askel, joka meidän tulee ottaa, jotta olemme lähempänä todellista huipputasoa?
Huippusuorituksen johtamisessa ja valmentamisessa olennaista on kyky ymmärtää ja hyödyntää vahvuuksia ja luoda positiivista asennoitumista. Rautio kuvaa positiivisen johtamisen käytännön kolmella tasolla.
-
Ensimmäinen on strateginen valinta — vuorovaikutus ei ole hankkeen sivutuote, jotain ”kivaa extraa”. Laadukas vuorovaikutus syntyy vain jos se nähdään kriittisenä menestystekijänä.
-
Toisena tulevat arjen johtamisteot: tunnustuksen antaminen, onnistumisten näkyväksi tekeminen, aito kohtaaminen. Näitä ei voi ajatella ylimääräisenä aikasyöppönä - ne ovat johtamisen kovaa ydintä.
-
Kolmantena on rakenteisiin vieminen: yhteiset odotukset esihenkilöille, tietoiset käytännöt palavereihin, vuorovaikutuksen laatu osaksi johtamisen ja yhteistoiminnan arviointia.
Raution sanoin: "Se, miten ihmisiä johdetaan, näkyy suoraan siinä, kokevatko he työnsä merkitykselliseksi — ja sitä kautta siinä, miten projekti onnistuu."
Syksyn alku on hyvä hetki arvioida ja uudistaa
Huipputiimit ja huippusuoritukset eivät synny itsestään. Ne johdetaan. Ja johtamisen ytimessä on kysymys: miten johdan ammattiylpeyttä, motivaatiota, positiivisuutta ja merkityksellisyyttä tässä tiimissä, tässä hankkeessa, juuri nyt?
Elokuu on tämän kysymyksen pohdintaan otollista aikaa. Hankkeet käynnistyvät, tiimit kokoontuvat tauon jälkeen tai ehkä uusissa kokoonpanoissa. Toimintatavat ovat luontaisessa käymistilassa, alttiina arvioinnille ja muokkaukselle. Muutaman viikon päästä ollaan taas täydessä vauhdissa ja arki rullaa — ja silloin niiden muuttaminen vaatii selvästi enemmän tahtoa ja panostusta.
Jos haluat vaihtaa ajatuksia motivaation johtamisesta tai pysähtyä tarkastelemaan, miten teidän hankkeellanne tai organisaatiossanne rakennetaan huippusuorituksen olosuhteita — ollaan yhteydessä. Näitä asioita kannattaa ratkoa yhdessä.
Jari Salo
Lähteet: Rautio, K., Positiivinen johtaminen menestyksen ja uudistuvan projektikulttuurin mahdollistajana, Lean-päivät 5.5.2026 | Motivaation johtaminen (Jari Salo, Juuriharja Consulting Oy, 2025)
