Onnistunut muutos alkaa nykytilasta, ei tavoitteista. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta nykytilan rehellinen tarkastelu on usein muutoksen vaikein vaihe. Syy on inhimillinen; todellisuuden kohtaaminen haastaa identiteetin, kyvykkyyden tunteen sekä ihmissuhteet. Sen vuoksi se usein ohitetaan ja hinta maksetaan myöhemmin.
Onnistunut muutos alkaa nykyhetkestä ja siitä, missä olet nyt
"Mistä onnistunut muutos alkaa?" Oikea vastaus ei ole "Tavoitteista" tai "Motivaatiosta." Onnistunut muutos alkaa nykytilasta ja -hetkestä, mutta sen itselle myöntäminen on usein vaikein askel ottaa. Miksi?
Nykytila on kohdattava
Tiedän itsekin, että nykytilan tarkastelu vaikeina hetkinä ei ole niin kivaa. Ei ole mukava kokemus huomata, että jotkin tärkeät asiat eivät ole oikeasti niin hyvin kuin haluaisimme niiden olevan. Se on usein haaste identiteetillemme, kyvykkyyden kokemuksellemme ja myös ihmissuhteillemme.
Ilman nykytilan rehellistä tarkastelua on kuitenkin vaikea asettaa tavoitteita muutokselle. Miten tiedämme, onko tavoite sopivan haastava ja kuitenkin realistinen, jos emme tiedä asian nykyistä tasoa? Ja miten tunnistamme keskeisimmät toimenpiteet etenemiseksi kohti tavoitteita, jos emme tiedä lähtötilannetta riittävän tarkasti?
Nykytilan kieltäminen ja siltä silmänsä sulkeminen myös pahentaa ahdistusta ja luo häpeää. Alamme kieltää todellisuutta, jopa salailla asioita. Tämä heijastuu väistämättä toimintaympäristöömme.
Näkemyksellisyys edellyttää eriäviä näkemyksiä
Johtoryhmissä tämä näkyy erityisen selvästi. Jos erimielisyyttä ei synny lainkaan nykytilasta keskusteltaessa, se on usein merkki siitä, että keskustellaan tarinasta, ei todellisuudesta. Tarina suojaa identiteettiä, mutta estää oppimista. Uteliaisuus kuitenkin useimmiten voittaa kuuliaisuuden: kun johtaja lopettaa kaikkitietävyyden ja sanoo aidosti "En tiedä vielä, mutta selvitetään yhdessä", tila totuuden etsinnälle avautuu.
Mikä toimii, mikä ei, mitä puuttuu?
Nykytilan tarkastelu tarkoittaa käytännössä kolmen asian tunnistamista: mitkä käytännöt ja rakenteet toimivat ja ansaitsevat vahvistamisen, mitkä eivät enää toimi ja on poistettava, ja mitä puuttuu kokonaan ja on luotava.
Ilman tätä kolmijakoa muutos on sokea omalle historiallensa; se saattaa tuhota vahingossa juuri ne asiat, jotka vievät oikeaan suuntaan, ja kuluttaa resursseja luomalla uudelleen sen, mikä jo toimii. Näiden toimivien asioiden ja vahvuuksien kautta muutoksella on vahvempi jalansija, josta ponnistaa eteenpäin.
Nykytilan ymmärrys rakentaa luottamusta
Luottamus rakentuu sen pohjalta, että johto osoittaa ymmärtävänsä mistä nykyhetkeen on tultu ennen kuin se kertoo, minne olemme matkalla. Kun johto osoittaa arvostavansa sitä, miksi jokin käytäntö on aikoinaan luotu, mitä arvoa se on tuonut ja miten se palvelee toiminnan tarkoitusta nykytilassa, ihmiset voivat kuulla muutostarpeen helpommin ilman puolustusreaktiota.
Tavoitteetkin ovat tärkeitä
Tavoitteet ovat tärkeitä ja välttämättömiä oikeaan suuntaan etenemisen kannalta. Niitä ei kannata kuitenkaan asettaa liian tiukasti ennen kuin nykytila on riittävän ymmärretty. Nykytilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on olennainen osa valmennuksiamme. Olen huomannut, että se helpottaa usein välittömästi ahdistusta. Lisäksi se luo selkeyttä, joka innostaa muutokseen kohti positiivista visiota.
Kokeiluilla onnistuu todennäköisemmin
Muutos ei tarkoita kaiken pyyhkimistä ja alusta aloittamista. Se tarkoittaa navigointia, kokeiluja ja tiedustelupartioita ennen suurten joukkojen liikuttamista, koska muutos ei ole koskaan siisti, lineaarinen prosessi.
Tekoäly haastaa johtamista
Johtaminen on vastuun kantamista kahdesta suunnasta samanaikaisesti: siitä, missä olemme nyt ja siitä, minne haluamme mennä. Visio ilman nykytilan ymmärrystä on pilvilinnan rakentamista ilman perustaa. Pelkkä nykytila ilman visiota on taas pelkkää hallintaa.
Tämä koskee erityisesti tekoälyn aikakaudella toimivia organisaatioita. AI muuttaa työn rakenteita nopeammin kuin useimmat johtoryhmät ehtivät reagoida. Juuri sen vuoksi nykytilan kartoitus on tärkeämpää kuin koskaan. Organisaatio, joka ei tiedä, mikä toimii jo nyt ja mikä ei, ei kykene arvioimaan, mihin AI tuo lisäarvoa ja missä se vain kiihdyttää olemassa olevia ongelmia.
Miten tästä eteenpäin?
Olen huomannut, että johtoryhmät, jotka uskaltavat pysähtyä hetkeksi nykytilaan ennen kuin kiirehtivät kohti seuraavaa tavoitetta, tekevät parempaa muutosta ja parempaa johtamista.
Jos tämä resonoi, voit tutustua siihen, miten lähestymme nykytilan kartoitusta johtoryhmätyössä tai ota suoraan yhteyttä, niin keskustellaan nykytilanteestasi.
Antero Ojanaho
Executive Coach
041 544 34 38
antero.ojanaho@juuriharja.fi
