Juuriharja blogi

Mistä hyvä olotila surkeuden ja titityy-onnellisuuden välillä?

16.5.2017 12:03 Kategoriat: Yhteistyötaidot, Ihminen ja ajattelu, Johtamisen kehittäminen, Eettinen organisaatiokulttuuri

Helposti syytämme ulkoisia tilanteita, pomoa ja työkavereita stressin aiheuttajiksi. Deadlinet paukkuvat, kiire riivaa, päällikkö hoputtaa, asiakkaat kaipaavat tarkennuksia ja kollega sairastuu. Miten selviytyä työtaakan alta? Miksi työkaveri porskuttaa samassa tilanteessa tyynesti eteenpäin?

Stressi ei synny paineesta vaan suhtautumistavasta

Stressin aiheuttaja löytyy läheltä, hyvin läheltä. Muut ihmiset ja ulkopuoliset asiat eivät aiheuta meille stressiä. Stressi syntyy omasta suhtautumistavastamme nähdä ja kokea asioita ja muita ihmisiä. 

Valittaminen ei auta

Omaa tilannetta voi entisestään huonontaa kielteisyydessä ja mennessä roikkumalla. Tilanteen märehtiminen vie viimeisetkin voimat tarttua työpöydällä olevien asioiden hoitamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Huolien ylläpitäminen, valittaminen ja muiden syyttely on lamaannuttavaa ja tuhoisaa. Oletko huomannut että valittamisesta olisi ollut hyötyä? Narisijat tuntevat olonsa enemmänkin surkeaksi kuin onnelliseksi.

Voiko märehtimisestä opetella eroon?

On hyvä tunnistaa tilanteita, joissa ympärillä olevat asiat alkavat kaatua päälle ja happi loppua. Omiin ajatuksiin ja kuoppaan vajoamisen sijasta on hyvä herätellä itseänsä ja tehdä jotain parempaa. Katsoa ja keskittyä mitä muuta ympärillä näkyy, kuuluu ja tapahtuu. Tehdä jotain johon voi itse vaikuttaa. Juoda vaikka kahvit ja miettiä, mitä tekemällä voin itse vaikuttaa työhöni, tiimiini, esimieheeni.

Ota etäisyyttä ja katso tilannetta lintuperspektiivistä

Nykyistä tilannetta voi vertailla muihin tilanteisiin. Mikä merkitys tällä asialla on kolmen vuoden kuluttua? Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Miten ylipäänsä selviän tästä? Mitä mahdollisuuksia tilanteessa on? Onko jotain, jota en vielä ole huomannut? Voisiko tästä löytyä jotain hauskaakin?

Mistä löytyy itselle hyvä olotila surkeuden ja titityy-onnellisuuden välillä

Voiko tilanteen hyväksyä sellaisena kuin se on, pitää siitä tai ei? Olisiko asia tullut jo tehtyä, jos olisin vatuloinnin sijasta ryhtynyt toimeen? Mitä olen oppinut itsestäni? Tulisiko pyörittelyn sijasta toimia? Mitä tarviten nyt? Millä pääsen eteenpäin?

Uusien tapojen opettelu ja itse-ohjautuvuuden opettelu ei tapahdu hetkessä. Muutama hetki menee huolien kanssa elämisessä. Päivä päivältä vaikuttamisen paikkoja tunnistaa kuitenkin enemmän ja pikku hiljaa märehtiminen alkaa tuntua tyhjänpäiväiseltä. Mukavinta on huomata se, että kaikki minkä itse on oppinut, voi siirtää ja siirtyä myös toisille. Samoilla tuloksilla. Harva märehtii yksin.

Kategoriat: Yhteistyötaidot, Ihminen ja ajattelu, Johtamisen kehittäminen, Eettinen organisaatiokulttuuri

Sari Puurtinen

Kirjoittanut Sari Puurtinen

Pysy ihmisenä. Tilaa Juuriharjan blogi.