<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=684484911759065&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Juuriharja blogi

Mitä Whistleblowing-kanava tarkoittaa käytännössä

27.2.2020 14:00 Kategoriat: Whistleblowing

kuva-whistleblowing

 

Uuden EU-direktiivin myötä kanavaan kohdistuvat vaatimukset ovat tarkentuneet ja samalla nousseet merkittävästi. Whistleblowing-kanava tarkoittaa yleisesti kanavaa, jonka kautta ihminen voi ilmoittaa 

organisaatiossa havaitsemansa väärinkäytöksen, epäilyn tai huolen siitä.

Aiemmin kanava saattoi olla sähköpostiosoite, postilaatikko tai mikä tahansa keino, jolla huolistaan saattoi ilmoitttaa. Näihin kanaviin liittyy monia haasteita, kuten ilmoittajan sekä ilmoituksen kohteen tietoturva. Nämä vanhat kanavat saavat kuitenkin jatkaa toimintaansa ja onkin hyvä, että ilmoittajalla on käytössään monta reittiä, joista hän voi valita.


Miten uuden direktiivin mukainen Whistleblowing -kanava toimii


Uutena vaatimuksena on järjestää kanava, jossa ilmoittaja voi raportoida tietonsa varmistetun anonyymisti eli niin, että organisaatio, johon ilmoitus kohdistuu, ei pysty esim. IP-osoitteen selvittämisellä jäljittämään ilmoittajaa. Tämä tarkoittaa käytännössä teknistä ratkaisua ja ulkoisen palveluntarjoajan käyttämistä palvelun järjestämiseksi.

Juuriharjan First Whistle on säädösvaatimukset täyttävä kanava, jossa ilmoittaja ja tapauksen arvioija sekä myöhemmin tutkija (jos tapaus sitä edellyttää) voivat kommunikoida ilmoittajan kanssa niin, että ilmoittajan anonymiteetti säilyy ja tulee jatkuvasti turvatuksi. Kanava on helppo ottaa käyttöön, eikä edellytä muutoksia organisaation omiin tietojärjestelmiin.

Direktiivi edellyttää, että ilmoituksesta on annettava ilmoittajalle vastaanottokuittaus ja palaute. Myös tämä onnistuu First Whistlen avulla sujuvasti. Kanava tulee avata myös tietyille ulkoisille sidosryhmille.

 

Keitä uusi direktiivi koskee

EU hyväksyi vuoden 2019 lokakuussa nk. whistleblower-direktiivin ja kansalliset lainsäädännöt tulevat joko direktiivin mukaisesti tai sitä tiukemmassa muodossa voimaan vuonna 2021. Direktiivi velvoittaa yli 50 henkilöä työllistäviä tai yli 10 M€ liikevaihdon organisaatioita järjestämään väärinkäytösepäilyjen tai -huolien ilmoitus- eli whistleblowing-kanavan. Säädös koskee yhtä lailla yrityksiä sekä julkisen sektorin organisaatioita.

 

Juuriharja Whistle - anonyymi raportointikanava väärinkäytösepäilyille - lataa esite!

Kategoriat: Whistleblowing

Erika Heiskanen

Kirjoittanut Erika Heiskanen

Pysy ihmisenä. Tilaa Juuriharjan blogi.