<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=684484911759065&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Juuriharja blogi

Milloin EU-direktiivin mukainen whistleblowing-kanava on syytä ottaa käyttöön

5.3.2020 11:00 Kategoriat: Whistleblowing

EU hyväksyi vuoden 2019 lokakuussa nk. whistleblower-direktiivin ja kansalliset lainsäädännöt tulevat joko direktiivin mukaisesti tai sitä tiukemmassa muodossa voimaan vuonna 2021.

Direktiivi velvoittaa yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita järjestämään väärinkäytösepäilyjen tai -huolien ilmoitus- eli whistleblowing-kanavan. On hyvä arvioida parasta ajankohtaa kanavan käyttöönotolle.

 

Minkälaisia hyötyjä ja haittoja kanavan käyttöönotosta on?

Lähtökohtana pohdinnalle on hyvä pitää ajatusta kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta, jonka avulla pyritään ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään erilaisia riskejä, sekä tarpeen tullen reagoimaan ja rajaamaan vahinkoja. Whistleblowing- eli ilmoituskanavan idea on saada mahdollisimman matalalla kynnyksellä tietoa todellisista väärinkäytöksistä sekä huolen herättäneistä tilanteista, jotta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päästäisiin oikaisemaan tilanne ja rajaamaan vahinkojen syntymistä.

Tiedonsaannin lisäksi kanavan keskeinen tavoite on saada tapaukset organisaation sisäiseen käsittelyyn sen sijaan, että huolet raportoidaan esimerkiksi median edustajille. On yleisestä, että jos ilmoittaja ei luota, että hän voi turvallisesti tuoda asian esille organisaation sisällä, tieto välitetään medialle. Tästä on loputtomasti esimerkkejä. Median lähdesuoja tarjoaa automaattisesti turvallisen kanavan ilmoittajalle.

Vahinkojen - myös mainevahinkojen - rajaamiseksi on järkevää käynnistää kanavan käyttöönottoprosessi heti. Näin organisaatio pystyy tarjoamaan luotettavan reitin ilmoituksille ja käsittelemään niitä korjatakseen tilanteen rivakasti. Kun asiaa ei tarvitse puida julkisesti, säästyy merkittävä määrä voimavaroja kehittämiseen ja mainevahingolta säästytään lähes kokonaan. Rikosoikeudelliset tapaukset ovat tietysti asia erikseen.

 

Kanavan avaaminen ulkoisille sidosryhmille

Direktiivi velvoittaa avaamaan ilmoituskanavan myös useille ulkoisille sidosryhmille, kuten henkilöille, jotka työskentelevät toimeksisaajien, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien valvonnassa ja johdolla, sekä vapaaehtoistyöntekijöille ja palkattomille harjoittelijoille. Tämä avaa kokonaan uuden haastekentän monelle organisaatioille.

Ilmoitukset on käsiteltävä ammattimaisesti ja nopeasti. Ilmoittaja on pidettävä ajantasalla, jotta hänelle ei synny kokemusta, että ilmoituksella ei ollut vaikutusta. Pitkät viiveet ja epämääräinen viestintä nostavat kansainvälisen kartoituksen mukaan riskiä, että ilmoittaja kääntyy sittenkin median puoleen. Tämä vastaa myös asiakkaittemme kokemusta.

Aikapaineen alla on helpompi toimia, kun prosessi on harjoiteltu tositoimissa muutaman kerran, roolit ovat selkeät, ja harkinta pitää. Ilmoituskanavan tekninen käyttöönotto on helppo, mutta se on vain pieni osa kokonaisuutta. Keskeisempää on jäsentää prosessit, roolit ja käytänteet, joiden mukaan ilmoitukset käsitellään ja tutkitaan, sekä niistä viestitään - ja harjoitella näitä.

Myös tämä näkökulma puoltaa kanavan varhaista käyttöönottoa. Muutaman sisäisen ilmoituksen käsittelyn jälkeen on helpompi avata kanava myös ulkoisille sidosryhmille.

 

Juuriharja auttaa

Juuriharjan First Whistle täyttää kaikki direktiivin vaatimukset. Direktiivi edellyttää myös, että ilmoituksesta on annettava ilmoittajalle vastaanottokuittaus ja palaute. Sekin onnistuu First Whistlen avulla sujuvasti. Autamme halutessanne myös eskalaatioprosessin ja roolitusten määrittelyssä. Ota yhteyttä Erika Heiskaseen >>

 

Juuriharja Whistle - anonyymi raportointikanava väärinkäytösepäilyille - lataa esite!

Kategoriat: Whistleblowing

Erika Heiskanen

Kirjoittanut Erika Heiskanen

Pysy ihmisenä. Tilaa Juuriharjan blogi.