Helsingin Sanomissa vastikään ilmestyneiden artikkelien (24.3.2023: ”Uudenmaan työvoimapula on kasvanut nopeasti.” ja ”Avokonttorit piinaavat sosiaalialan ammattilaisia.”) lukeminen pisti minut jälleen kerran pohtimaan sitä, miten samaan aikaan voidaan puhua niin paljon sekä:
- työvoimapulasta,
- ihmisten – erityisesti nuorten – uupumisesta,
- työyhteisöjen hajoamisesta etätyöhön,
- tyhjyyttään kaikuvista avokonttoreista
- että täyteen ahdettujen monitoimikonttoreiden ”kiertolaisuudesta” ja hälystä?
Robotti ihmisen apuna vai ihminen robottina?
Meillä on olemassa paljon tietoa ihmisen psykologisista perustarpeista työssä, aivotyön kuormitukseen ja työn imuun vaikuttavista tekijöistä, sekä hyvän johtamisen ja hyvien työolosuhteiden merkityksestä ihmisten tuottavuudelle, motivaatiolle ja hyvinvoinnille.
Työelämän ”kauhutarinoita” lukiessa vaikuttaa siltä, että tiedosta huolimatta työtä, työyhteisöjä ja työpaikkoja ei kuitenkaan muotoilla ihmiseltä ihmiselle. Joskus tulee mieleen, että olisikin inhimillisempää korvata monissa töissä ihmiset roboteilla, joilla ei ole tarvetta tulla nähdyksi ja kuulluksi osaavana ja aktiivisena tekijänä, tai vaikuttaa siihen, miten töitä tehdään, saati sitten tehdä merkityksellistä työtä osana yhteisöä, johon tuntee yhteenkuuluvuutta. Sen sijaan, että olisimme saaneet robotit avuksemme vapauttamaan ihmiset suorituskeskeisestä ja mittaroidusta standardityöstä, teemme ihmisistä kyynisiä, automatisoituneita ja välinpitämättömiä ”koneita”. Ja samaan aikaan käsissämme on tämä kuuluisa työvoimapula. Jokin tässä yhtälössä nyt mättää.
Valmentavalla johtamisella kohti itseohjautuvuutta
Onneksi nämä median valtaamat ”kauhukertomukset” eivät ole ainoa kuva koko työelämästä. On myös paljon hyvin johdettuja, yhteisöllisiä ja organisoituneita työyhteisöjä, joissa mietitään aidosti ihmisten parasta ja tiedostetaan se valtava potentiaali, joka ihmisissä ja yhteisöissä on olemassa. Heikkoja työpaikkoja näyttääkin yhdistävän johtamisen puute ja ihmisten eräänlainen heitteille jättö itseohjautuvuuden ja tehokkuuden nimissä. Itseohjautuvuus on johtamisen tärkeä päämäärä, mutta sitä ei pidä sekoittaa johtamattomuuteen. Ennen puhuttiin paljon huonon johtamisen haitoista. Nyt näyttää siltä, että hyvään johtamiseen panostamisen sijaan ongelma on ratkaistu vähentämällä ihmisten johtamistyöhön käytettävissä olevaa aikaa ja energiaa. Asian havaitsemista hämärtää se, että esihenkilöille on siirretty paljon hallinnollista työtä, jonka joku muu aiemmin teki tukipalveluna.
Ympäröivän maailman tavoin myös työelämä muuttuu ja monimutkaistuu ennustettuakin radikaalimmin. Tarvitaan johtamista, joka valmentaa ja fasilitoi oppimaan uutta, uudistamaan toimintatapoja ja ajattelua, luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja hyödyntämään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, joka antaa turvallisuuden tunnetta, uskoa tulevaisuuteen ja elinvoimaa haasteiden selättämiseen.
Johtamisen kunnianpalautus
Huonolle johtamiselle pitäisi olla nollatoleranssi. Nollatoleranssilla en tarkoita sitä, että huonot henkilöstötutkimuksen tulokset kuitataan yksittäisen esihenkilön ongelmana sen sijaan, että ne nähtäisiin koko johtamissysteemin epäonnistumisena. Ensimmäinen kysymys olisikin näissä tilanteissa: ”Olemmeko tarjonneet olosuhteet ja eväät yksittäisen esihenkilön onnistumiselle?” Ettei vain ole käynyt niin, että henkilö, jonka pitäisi tukea muita, on jätetty yksin kamppailemaan vaikeassa yhtälössä.
Nyt ei ole aika höllentää otetta ihmisistä ja säästää johtamisen laadussa tai määrässä. Nyt tarvitaan johtamisen kunnianpalautus, jolla en tarkoita paluuta menneeseen autoritääriseen johtamistapaan. Johtamisen laatu on oman työhistoriani aikana kehittynyt valtavasti oikeaan suuntaan. Hyväkään johtamisen laatu ei kuitenkaan takaa riittävyyttä olosuhteissa, joissa haasteita, epävarmuutta ja yllätyksiä riittää. ”Henkisen” johtajuuden merkitys vain kasvaa entisestään ihmisten liikkeellä pitämisen, potentiaalin hyödyntämisen ja tulevaisuususkon säilyttämisessä.
Me Juuriharjassa osaamme ihmiset ja teemme kaikkemme, jotta asiakkaamme onnistuvat liiketoiminnassaan ihmistensä kanssa. Kaikissa olosuhteissa. Ota minuun yhteyttä, jos kaipaat inhimillisen työelämän kehittämisen rinnallakulkijaa ja valmentajaa.
