Skip to content
ESG:n social: ihmisiin liittyvät asiat
Jenna Nordman 17.1.2023 15:49 3 min read

ESG:n 'S' on organisaation kulttuurin ytimessä

Mitä ESG:n S-kohdalla oikeastaan tarkoitetaan? Kiistatonta ainakin on, että puhumme ihmisiin ja ihmisten välisiin asioihin liittyvistä teemoista ja kontekstina on vastuullisuus, kestävyys ja eettisyys. Mutta mistä kumpuavat aiheen ydinteemat ja mitä niiden kanssa pitäisi tehdä?

JH blogi ESG social 1200x628

S niin kuin Social

Termi ESG niputtaa vastuullisuustyön kolmen otsikon alle: Environment, Social ja Governance. Environment eli ympäristö, ja Social eli sosiaaliset tekijät, kertovat mihin aihealueisiin vastuullisuudessa kiinnitetään huomiota. Governance, eli hyvä hallintotapa, puolestaan keskittyy noiden aihealueiden toteuttamiseen ja työstämiseen hallinnon ja johtamisen kautta.

Laajasti ottaen voidaan sanoa, että termin social alle kuuluvat ihmisiin liittyvät kysymykset. Aiemmin suositummat termit CSR (corporate social responsibility) ja sustainability (kestävyys) saatettiin helposti käsittää niin, että CSR kattaisi ihmisiin liittyvät aihealueet ja sustainability kohdistuisi enemmän luontoon ja ympäristöön. Termejä avatessa ja opiskellessa huomaa kuitenkin nopeasti, että molemmissa sekoittuvat iloisesti ihmisiin ja ympäristöön liittyvät aiheet. ESG:n käsite on saattanut löytää suosiotaan juuri muiden käsitteiden sekoittumisen ja epämääräisyyden vuoksi. Moni tuntuu kokevan ESG:n helpommin lähestyttäväksi termiksi.

Mitä S on syönyt?

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta ESG:n social tarkoittaa suurilta osin ihmisoikeuksia. Usein kun ihmisiä pyytää listaamaan S-osion alle kuuluvia, omassa organisaatiossa relevantteja aiheita, listassa saattaa olla esimerkiksi terveys, syrjintä, koulutus, tasa-arvo, moninaisuus… ja viimeisenä kohtana erikseen ihmisoikeudet. Kaikki nämä teemat ovat ihmisoikeuksia eli tuloksena on lista ihmisoikeuksia ja näiden alla vielä erikseen mainittuna ihmisoikeudet.

Ymmärrettävästi ihmisoikeuksien laajaa sisältöä tunnetaan heikosti ja siksi social voikin olla käytännössä toimivampi käsite. On helpompaa keskittyä suoraan itse ihmisoikeusaiheisiin ja sisältöihin, termin social alla, kuin ryhtyä opettamaan kunkin organisaation jokaiselle työntekijälle, mitä kaikkea ihmisoikeudet pitävät sisällään.

Social saatetaan myös hahmottaa laajempana ja joustavampana käsitteenä kuin ihmisoikeudet. Sen alle on helpompi hahmotella toimintakäytäntöjä, jotka organisaatiossa tunnetaan "meidän omana tapana toimia". Nämä toimintatavat eivät välttämättä liity oikeaan ja väärään, vaan voivat olla enemmänkin makukysymyksiä.

Tällaistenkin organisaatiokulttuurin piirteiden tunnistaminen ja käsittely on arvokasta yhteisen toimintalinjan selkeyttämiseksi. Niistä keskustelu on hyödyllistä niin hyvinvoinnin parantamiseksi, kuin johtamisen helpottamiseksikin. Tätä kautta nämäkin sosiaaliset aspektit voivat vaikuttaa mutkan kautta myös niihin hyvinvointiteemoihin, jotka voi helposti niputtaa ihmisoikeuksien alle. Ylätason julistusmuotoisten vastuullisuustavoitteiden toteuttaminen on vaikeaa työstämättä konkreettisesti, avoimesti ja rehellisesti olemassa olevaa organisaatiokulttuuria.

Miten S edistää vastuullisuutta?

Kaikki kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät toimenpiteet, suunnitelmat ja teot ovat kiinni ihmisten käyttäytymisestä ja tunteista. ESG:n social-kohtaa pyöritellessä voikin hyvin miettiä sosiaalisten oikeuksien edistämisen lisäksi niitä sosiaalisia rakenteita ja käytösmalleja, joilla vastuullisuustavoitteisiin pyritään.

Tunteiden ja tunneälykkyyden merkitystä on hiljattain alettu nostaa enemmän esille johtamisessa ja organisaatioiden toiminnassa. Työntekijöiden sitouttaminen on kuuma puheenaihe varsinkin, kun koronaepidemian seurauksena monet alkoivat pohtia lähemmin arvojaan ja elämänsä prioriteetteja. Seurauksena oli irtisanoutumisten vyöry. Johtajien tunneälykkyys ja empatiakyky vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka tosissaan ja konkreettisesti sosiaaliset oikeudet otetaan huomioon organisaation toiminnassa. Tämä näkyy toiminnan piiriin kuuluvien hyvinvoinnissa ja vaikuttaa suoraan sitoutumisen määrään.

Sidosryhmänäkökulman huomioon ottamista edellytetään erilaisissa yritysvastuuseen liittyvissä ohjeistoissa ja säädöksissä, jonka vuoksi sitä on tärkeä pitää tiiviisti mukana vastuullisuustyössä. ESG:ssä social merkitsee sidosryhmänäkökulmasta niin työntekijöiden, asiakkaiden, kuin muidenkin arvoketjujen vaikutusten piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksien, hyvinvoinnin ja mielipiteen huomioimista. Näitä kannattaa pohtia ja kuunnella avoimin mielin. Organisaation toiminta on vahvimmillaan, kun kaikkien osallisten etu otetaan ja huomioon ja toiminnan suunta on yhdenmukaista.

Mistä aloittaa?

Organisaatioilla on käytössään monia työkaluja toiminnan yhteisen suunnan määrittämiselle. Apua voi hakea alkuun esimerkiksi arvoprosesseista, eettisistä ohjeista, kartoituksista ja vastuullisuusstrategiasta. Olennaista on vahvasti osallistavat prosessit, jatkuva seuraaminen, mittaaminen ja parantaminen. Läpinäkyvyys, johdon esimerkki ja todelliset vaikuttamismahdollisuudet ovat myös avaintekijöitä.

Ulkopuolisen avun käyttäminen projektien toteutuksessa auttaa pitämään integriteettiä mukana, ettei tule liian suurta kiusausta kaunistella todellisuutta ja toteuttaa vastuullisuusprojekteja vain näennäisesti. Muodon vuoksi tehdyistä projekteista on parhaimmillaankin tuloksena vain tuhlattuja työtunteja. Pahimmillaan ne haittaavat toimintaa viemällä pois uskottavuutta kaikilta organisaation toimintaohjeilta ja ohjelmilta. Parhaimmillaan vastuullisuusprojekteista voi johtaa monenlaista arvontuottoa organisaatiolle niin työntekijätyytyväisyyden, maineen kohentumisen kuin rahoitusmahdollisuuksienkin muodossa.



Autan mielelläni erilaisissa vastuullisuuskysymyksissä ja kerron muun muassa Juuriharjan vastuullisuuskartoituksesta. Kartoitus on tehokas ja helppo tapa kirkastaa ja suunnata vastuullisuustyön resurssien käyttöä sekä luoda kokonaiskuva tilanteesta. Voit varata sinulle parhaiten sopivan ajan tästä:
VARAA TAPAAMINEN

Mikäli sinulla on nyt muutama minuutti aikaa, kannattaa se käyttää lyhyeen vastuullisuuskyselyymme vastaamiseen. Kysely antaa sinulle tilaisuuden punnita vastuullisuusasioita omassa organisaatiossasi. Saat maksuttoman yhteenvedon vastauksista sähköpostiisi. Tuloksien kertyessä lähetämme sinulle myös tiedon siitä, miten vertaudutte muihin organisaatioihin.

Olethan yhteydessä – jatketaan keskustelua!

- Jenna Nordman