<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=684484911759065&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Juuriharja blogi

Eettiset makunystyrät ja soivat kellot

22.10.2019 20.00 Kategoriat: Operaatio Juuriharja, Ihminen ja ajattelu, Eettinen johtaminen, Eettinen organisaatiokulttuuri

Eettinen, vastuullinen tai kestävä liiketoiminta on paljon muutakin kuin vastuuta ympäristöstä. Ajatuksen ytimessä on harjoittaa liiketoimintaa niin, että itse toiminta kestää ajan hammasta eettisten käytäntöjen ansiosta: yritys kohtelee ihmisiä ja yhteisöjä hyvin ja tuottaa sellaisia palveluja tai muita tuotteita, joita ihmiset haluavat.

Eettinen liiketoiminta olisi tylsä aihe, jos silloin puhuttaisiin vain mustasta ja valkoisesta, siitä, mikä on väärin ja mikä oikein. Useimmat meistä omaavat eettisistä makunystyrät, jotka aistivat tarkemmin, tunnistavat harmaan eri sävyjä. Aina ei tunnu siltä, että tuo makuaistin herkkyys olisi kantajalleen mitenkään nautinnoksi, koska se teettää paljon ajatustyötä: mitä kaikkea tähän liittyy ja miten juuri tässä tilanteessa olisi hyvä toimia, että toimisi eettisesti.

Tilanteiden viidakossa

Eteneminen erilaisten tilanteiden viidakossa erilaisia intressejä tunnistaen haastaa älyllisesti sekä henkisesti. Persoonakin on laitettava peliin. Toisinaan tekisi mieli vetää vesurilla sileäksi vähän isompi lääni, jotta ei tarvitsisi pähkäillä ja miettiä. Samalla, pahin kauhistus olisi, että lakkaisi huomaamasta, näkemästä ja aistimasta harmaan sävyjä, ryhtyisi olemaan varma omasta näkemyksestään oikeasta ja väärästä. Sellaisia ihmisiä päivitellään iltapäivälehtien lööpeissä.

Miten saa omat kellot viritettyä

Aina toisinaan minulle esitetään kysymys, että miten voisi omalta osalta ehkäistä sitä, että vahingossa tekee jotakin epäeettistä, koska ei tunnista asiaan sisältyviä haasteita, kellot eivät soi. Se on haastava kysymys: miten voisi ehkäistä jotakin sellaista, josta ei päätöksentekohetkellä ole tietoinen? Tunnettu testikysymys on, että miltä päätös näyttäisi päivälehden kannessa. Se on hyvä testi, mutta vaatii sen, että sen kysyy itseltään päätöstä tehdessään. Jos pitää päätöstä triviaalina, voi olla vaikea nähdä siinä mitään ongelmia edes lööpin näkökulmasta.

Miten muuten voisi saada omat kellot soimaan? Jos on aikaa, omaa päätöstä tai ratkaisua voi pallotella vaikkapa oman siipan kanssa, jos hän edustaa jotakin toista toimialaa. Ulkopuolelta on usein helpompi nähdä, jos jokin käytäntö tai ratkaisu näyttää ongelmalliselta.

Liioittelu auttaa aina

Mitä vielä voisi kokeilla? Liioittelu on myös toimiva tapa punnita asiaa: mitä jos kaikki tekisivät näin, miltä se näyttäisi ja miten se toimisi? Immanuel Kant on esittänyt ajatuksen, että ihmisen pitäisi aina toimia niin, että se voisi muodostua yleiseksi laiksi. Tätä ajatusta voi testata eri kokoisiin kysymyksiin. Mitä, jos kaikki autoteollisuus olisi yhden omistajan omistuksessa? Mitä, jos kaikki media olisi italialaista? Mitä, jos kaikki luottoluokitusyhtiöt ovat yhdysvalloista? Tai mitä, jos kaikki tekisivät niin kuin minä juuri nyt teen?

Onko tämä hyveellistä

Maailmanhistoria tuntee monia suuria ajattelijoita. Kokeillaan myös Aristoteleen ajatusta hyveiden harjoittamisesta ja kohtuullisuudesta kellojen soitattamiseen: onko käsillä oleva ratkaisuehdotus kohtuullinen? Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että liika on liikaa ja liian vähän on liian vähän. Yksinkertaista, eikö? Testataan ajatusta vaikkapa rohkeuden hyveen avulla. Jos on liian rohkea ja ottaa liian suuria riskejä, on uhkarohkea ja voi tuhota paljon. Voi tärvätä oman elämänsä jos ottaa liian suuren riskin henkilökohtaisesti tai kokonaisen yrityksen, jos ylittää organisaation riskinkantokyvyn. Toisessa ääripäässä rohkeutta on liian vähän, on pelkuruutta, eikä mihinkään tohdita ryhtyä tai tehdä päätöksiä. Pelko jähmettää paikalleen.

Mitkä asiat ovat eettisiä tai epäeettisiä

Yhden yleisen väärinkäsityksen haluan lopuksi kumota. Kaikki ratkaisut, jotka elämäsi aikana teet, ovat eriteltävissä eettisyyden suhteen. Ei ole sellaisia ratkaisuja tai päätöksiä, joissa ei olisi eettisiä ulottuvuuksia. Kysymykset siitä, miten puhut toisille ihmisille, miten paljon teet töitä, mitä osaat ja et osaa, mihin käytät aikaasi ja mihin et, miten vedät palaverin, mitä hankintoja teet, mihin suuntaan kehität liiketoimintaa, kaikki sisältävät useita eettisiä ulottuvuuksia. On toinen kysymys missä kaikissa kohdin pystyy, haluaa ja osaa eritellä eettisiä ulottuvuuksia. Etiikka on arjen ratkaisuja.

Kategoriat: Operaatio Juuriharja, Ihminen ja ajattelu, Eettinen johtaminen, Eettinen organisaatiokulttuuri

Erika Heiskanen

Kirjoittanut Erika Heiskanen

Pysy ihmisenä. Tilaa Juuriharjan blogi.