”Ennen strategista työpajaa olen aina pyytänyt jokaista valmistelemaan aihetta oman vastuunsa näkökulmasta. Nykyään ideat ovat edelleen hyviä, mutta kummallisen samankaltaisia.”
Viimeisen vuoden aikana olen kuullut johtajien kanssa keskustellessani saman havainnon yhä useammin: tekoälyn avulla valmistellut ideat ovat parempia kuin koskaan, mutta ne muistuttavat toisiaan. Kun jokainen johtoryhmän jäsen hioo ajatuksiaan samoilla tekoälytyökaluilla, ryhmältä katoaa se, mistä johtoryhmässä on kyse, eli erilaiset näkökulmat. Strategiatyössä se tarkoittaa yhteisiä sokeita pisteitä, ja moni ainutlaatuinen idea jää piiloon. Tekoälystä ei tarvitse luopua, mutta ideoinnissa järjestystä kannattaa harkita: ensin vuorotellen omaa ja yhteistä ajattelua, sitten tekoäly haastajaksi ja vaihtoehtojen esittäjäksi.
Tässä artikkelissa:
-
Mitä johtoryhmissä tapahtuu, kun tekoäly tulee mukaan työskentelyyn?
-
Mitä tutkimus kertoo tekoälystä ja ideoiden samankaltaistumisesta?
-
Tekoäly voi auttaa johtoryhmää ymmärtämään eri näkökulmia
-
Älä anna tekoälyn viedä johtoryhmää liian yksimieliseen työskentelyyn
-
Milloin johtoryhmän yhdenmukaisuus on hyvä ja milloin riski?
-
Johtoryhmässä samanlainen ajattelu tarkoittaa samoja sokeita pisteitä
-
Mitä johtoryhmän ajattelun samankaltaistuminen maksaa organisaatiolle?
-
Miten johtoryhmä voi hyödyntää tekoälyä ja säilyttää näkemysten monimuotoisuuden?
Mitä johtoryhmissä tapahtuu, kun tekoäly tulee mukaan työskentelyyn
Johtoryhmätyöskentelyssä tekoäly on oikein käytettynä hyödyllinen työkalu niin tiedonhaussa kuin vaihtoehtoisten ratkaisujen etsinnässä. Riskinä kuitenkin on, että ryhmän ajattelu kapeutuu, eikä uusia, erilaisia ideoita nouse yhtä paljon, kun tekoäly korvaa oman ajattelun ja havainnot. Jos tekoälyä pystytään käyttämään lisätukena ja omaa, ihmisen ajattelua maltetaan ottaa rohkeasti mukaan, ovat ideat todennäköisesti rikkaampia.
Mitä tutkimus kertoo tekoälystä ja ideoiden samankaltaistumisesta?
Tutkimusnäyttö tekoälystä on vielä tuoretta, mutta samansuuntaista: tekoäly parantaa yksilön tuotosta ja yhdenmukaistaa eri ihmisten tuotoksia.
-
Tilburgin ja Aarhusin yliopistojen tutkijoiden meta-analyysi (de Rooij & Biskjaer, 2026) kokosi yhteen 19 tutkimusta, joissa ihmiset työskentelivät joko tekoälyn kanssa tai ilman sitä. Tekoälyn käyttöön liittyi pieni mutta tilastollisesti merkitsevä samankaltaistumisvaikutus. Vaikutus oli vahvin, kun osallistujat ideoivat ratkaisuja rajattuun kysymykseen.
-
Doshi & Hauser (Science Advances, 2024) havaitsivat tarinankirjoitustehtävässä, että tekoälyn ideat tekivät tarinoista luovempia, mutta samalla ne alkoivat muistuttaa toisiaan. Eniten hyötyivät vähiten luovat kirjoittajat, kaikkein luovimmat vähiten.
-
P&G:llä tehty kenttäkoe (Dell’Acqua ym., Organization Science, 2026) osoitti, että ilman tekoälyä tutkimus- ja kehitystyön ammattilaiset ehdottivat teknisiä ratkaisuja ja kaupallisen puolen ammattilaiset kaupallisia ratkaisuja. Tekoälyä käyttäneet tuottivat tasapainoisia ratkaisuja taustastaan riippumatta.
-
Samassa P&G:llä tehdyssä tutkimuksessa tekoälyä yhdessä käyttäneillä pienillä tiimeillä oli noin kolminkertainen mahdollisuus tuottaa parhaan kymmenyksen ratkaisu verrattuna yksin ilman tekoälyä työskennelleisiin. Yksin tekoälyn kanssa työskennelleillä etu oli pienempi. Tutkijoiden mukaan tekoälyn ja tiimityön yhdistelmä voi siis olla erityisen tehokas, kun tavoitteena on poikkeuksellisen hyvä tulos.
Edellä mainittuja tutkimuksia ei ole tehty johtoryhmissä, mutta asetelmat muistuttavat johtoryhmän työskentelyä, jossa jäsenet valmistautuvat ensin kukin tekoälyn kanssa ja tuovat tuloksen yhteiseen pöytään.
Tekoäly voi auttaa johtoryhmää ymmärtämään eri näkökulmia
Parhaimmillaan tekoäly voi auttaa ymmärtämään toisten funktioiden näkökulmia ja purkamaan ajattelun siiloja. Organisaation turhien siilojen purkaminen edellyttää kuitenkin ihmisten välisen dialogin vahvistamista, tavoitteiden yhdenmukaistamista ja vahvaa luottamusta.
Älä anna tekoälyn viedä johtoryhmää liian yksimieliseen työskentelyyn
Johtoryhmän arvo on perinteisesti ollut siinä, että se tuo yhteen kunkin jäsenen syvän osaamisen ja omaleimaisen näkemyksen omasta vastuualueestaan. Jos jokainen tuo pöytään samankaltaisen ja tasapainoisen esityksen, tämä hyöty jää käyttämättä. Sama mekanismi, joka purkaa ajattelun siiloja, voi siis myös kaventaa näkemysten kirjoa.
Milloin johtoryhmän yhdenmukaisuus on hyvä ja milloin riski?
Yhdenmukaisuus on hyvä, kun tavoitteena on laatu, toistettavuus tai standardien mukainen tekeminen. Selkeässä ja ennustettavassa toimintaympäristössä tehokkuus syntyy yhdenmukaisuudesta. Strateginen työ tapahtuu kuitenkin useimmiten kompleksisessa ympäristössä, jota ei voi helposti ennustaa. Silloin näkemysten monimuotoisuus on elinehto.
Johtoryhmässä samanlainen ajattelu tarkoittaa samoja sokeita pisteitä
Kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti, liian samankaltaisesti ajattelevasta ryhmästä tarvittavaa näkökulmaa ei välttämättä löydy keneltäkään. Testaamaton yksimielisyys myös heikentää toteutusta. Jos näkemyksiä ei haasteta, erimielisyys tulee usein esiin vasta toteutuksessa, jolloin sen hinta on suurempi.
Tekoäly parantaa yksittäistä tuotosta, mutta ei aina takaa parasta kokonaisuutta. Doshin ja Hauserin tutkimuksessa yksittäiset tarinat paranivat, mutta tarinoiden kirjo kapeni. Strategiassa juuri poikkeavat näkemykset ovat usein arvokkaimpia, koska erottautuminen ja ainutlaatuinen arvo markkinassa syntyvät niistä.
Mitä johtoryhmän ajattelun samankaltaistuminen maksaa organisaatiolle?
-
Strategiat voivat alkaa muistuttaa kilpailijoiden strategioita, jos kilpailijoiden johtoryhmät käyttävät samoja tekoälymalleja, samoja julkisia lähteitä ja samankaltaisia kehotteita. Samanlainen strategia ei ole kilpailuetu.
-
Kun johtoryhmästä puuttuu erilaisia näkökulmia, uhat jäävät huomaamatta ja mahdollisuudet käyttämättä. Menetettyjä mahdollisuuksia on näistä vaikein huomata, koska niitä harvoin mitataan tai arvioidaan jälkikäteen.
-
Jos esille tuodut näkemykset lähentyvät toisiaan yhä enemmän, organisaatio maksaa 5–7 johtajan osaamisesta, mutta saa käyttöönsä yhä vähemmän erilaisia näkökulmia.
Kun kaikki kilpailijat alkavat ajatella samalla tavalla, erilaisia näkemyksiä luova johtoryhmä ja organisaatio saavat kilpailuetua.
Miten johtoryhmä voi hyödyntää tekoälyä ja säilyttää näkemysten monimuotoisuuden?
Kolme keinoa, jotka voit ottaa käyttöön jo seuraavassa strategiatyöpajassasi:
-
Älä pyydä johtoryhmän jäseniä valmistelemaan ideoitaan tekoälyn (eikä välttämättä edes muun tiimin) kanssa, ennen kuin jokainen on kirjannut ylös merkittävimmät omat havaintonsa. Tuoreen tutkimuksen mukaan ideoiden monimuotoisuus säilyy paremmin, kun tekoäly otetaan käyttöön vasta myöhemmin hiomaan niitä (Dong & Yakura, 2026). Ideoinnissa kannattaa myös vuorotella yksin ja yhdessä työskentelyn vaiheita, koska näin ideoita syntyy enemmän (Korde & Paulus, 2017).
-
Keskustelkaa yhdessä erityisesti yksilöllisistä ja erilaisista ideoista. Ryhmillä on taipumus puhua siitä, minkä kaikki jo tietävät ja jakavat, ja poikkeavat näkemykset jäävät käsittelemättä. Tämä ilmiö tunnetaan jaetun tiedon harhana (Stasser & Titus, 1985). Tekoäly todennäköisesti vahvistaa sitä, koska se tuo kaikille saman yleisesti saatavilla olevan tiedon, jolloin jokaisen oma, ainutlaatuinen tieto jää helpommin piiloon. Tämän kohdan toteuttaminen edellyttää vahvaa luottamusta ja psykologista turvallisuutta. Jos se ei ole kunnossa, keskustelusta tulee herkästi pinnallista.
-
Käytä tekoälyä varsinkin alussa faktojen hakuun ja lopussa haastajana sekä vaihtoehtojen laajentajana. Meidän ihmisten on vaikea puolustaa näkökulmia, joihin emme aidosti usko, mutta tekoälylle se on helppoa. Muista kuitenkin, että tekoäly on aina roolitettu vastaväittäjä: Charlan Nemethin (Nemeth ym., 2001) tutkimusten mukaan aito erimielisyys ihmisten välillä tuottaa parempaa ajattelua kuin roolina esitetty paholaisen asianajaja. Siksi aidosti eri mieltä olevien mukaan nostaminen keskusteluun parantaa ideoiden ja ratkaisujen laatua. Kannusta myös käyttämään erilaisia kehotteita ja näkökulmia saadaksesi tekoälyltä vaihtoehtoisia näkemyksiä pelkkien vastaväitteiden lisäksi.
Kun johtoryhmä tuo esiin erilaisuutensa, tekoäly auttaa näkemään enemmän. Kukoistava metsäkään ei synny yhdestä puulajista.
Jos haluat tarkastella, miten johtoryhmänne valmistautuu ja tekee päätöksiä tekoälyn aikana, varaa aika maksuttomaan 30 minuutin keskusteluun zoomissa tai Töölön seesteisimmässä neukkarissa.
Antero Ojanaho,
antero.ojanaho@juuriharja.fi
Usein kysyttyä tekoälyn hyödyntämisestä johtoryhmätyöskentelyssä
Pitäisikö johtoryhmän rajoittaa tekoälyn käyttöä strategiatyössä?
Ei tarvitse. Olennaisempaa on, missä vaiheessa ja miten tekoälyä käytetään. Kun jokainen ajattelee ensin itse, tekoäly todennäköisemmin laajentaa näkökulmia kuin yhdenmukaistaa niitä.
Mistä huomaa, että johtoryhmän näkemykset ovat samankaltaistuneet?
Valmistelut ovat hyviä, mutta niissä on samat ratkaisut, samat riskit ja samat sanavalinnat. Keskustelussa ei synny aitoa erimielisyyttä, ja päätös tuntuu helpolta, vaikka aihe olisi vaikea ja kompleksinen. Tämä voi kertoa myös matalasta luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden tasosta.
Entä jos käytämme tekoälyä vain tiedonhakuun?
Faktojen hakemisessa tekoäly on erinomainen ja lisäksi nopea. Yhteinen faktapohja nopeuttaa myös yhteistä keskustelua, koska se luo reunaehtoja ideoille ja päätöksille. On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi kysymys ”mitkä ovat alamme tärkeimmät trendit” tuottaa jo tulkintaa, ja sama tulkinta päätyy todennäköisesti myös kilpailijoille. Strategisesti arvokkain tieto on usein sitä, mitä tekoäly ei löydä suoraan: asiakkaiden, kentän ja oman organisaation havainnot. Ne kannattaa tuoda pöytään ennen tekoälyn yhteenvetoja.
Lähteet:
de Rooij, A. & Biskjaer, M. M. (2026). Does generative AI make us think alike? A systematic review and meta-analysis of homogenisation effects in human–AI co-creation. Behaviour & Information Technology.https://doi.org/10.1080/0144929X.2026.2726451
Dell’Acqua, F., Ayoubi, C., Lifshitz, H., Sadun, R., Mollick, E., Mollick, L., Han, Y., Goldman, J., Nair, H., Taub, S. & Lakhani, K. R. (2026). The Cybernetic Teammate: A Field Experiment on Generative AI and Teamwork. Organization Science. https://doi.org/10.1287/orsc.2025.20702
Dong, M. & Yakura, H. (2026). Human diversity fuels collective creativity that large language models cannot simulate or sustain. arXiv-ennakkojulkaisu, ei vertaisarvioitu. https://arxiv.org/abs/2607.26899
Doshi, A. R. & Hauser, O. P. (2024). Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content. Science Advances, 10(28), eadn5290. https://doi.org/10.1126/sciadv.adn5290
Korde, R. & Paulus, P. B. (2017). Alternating individual and group idea generation: Finding the elusive synergy. Journal of Experimental Social Psychology, 70, 177–190. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2016.11.002
Nemeth, C., Brown, K. & Rogers, J. (2001). Devil’s advocate versus authentic dissent: Stimulating quantity and quality. European Journal of Social Psychology, 31(6), 707–720. https://doi.org/10.1002/ejsp.58
Stasser, G. & Titus, W. (1985). Pooling of unshared information in group decision making: Biased information sampling during discussion. Journal of Personality and Social Psychology, 48(6), 1467–1478. https://doi.org/10.1037/0022-3514.48.6.1467

