Juuriharja blogi

Miksi hallitusten tulisi olla kiinnostuneita whistle blowingista?

17.5.2018 8:36 Kategoriat: Eettinen ohjeisto (Code of Conduct), Eettinen organisaatiokulttuuri, Whistleblowing

Organisaatioissa tapahtuvien väärinkäytösten anonyymin raportoinnin mahdollistavat whistle blowing -kanavat ovat nyt isosti tapetilla. Myös sosiaalinen media tuo keskusteluun paineita: mahdolliset väärinkäytösten epäilyt ovat nopeasti kaikkien tiedossa, ja keskusteluun pitää osata reagoida nopeasti.

Yhtenä esimerkkinä voi mainita #metoo tai #timesup-ilmiöt, jotka ovat pudottaneet päitä ainakin aluksi taideyhteisöissä. Miksi myös hallitusten tulisi olla asiasta kiinnostuneita?

 

antoine-barres-198891-unsplash

 

Yritys on hallituksen vastuulla

Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus on vastuussa yrityksestä. Jokaisen hallituksen agendalla on (tai pitäisi olla!) toimitusjohtajan valinnan ja erottamisen lisäksi hyvän hallintotavan varmistaminen ja strategian vahvistaminen. Strategiaan kuuluu riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen. Eettisten riskien todennäköisyys ja niiden paljastuminen toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta ei ole ainakaan pienenemään päin.

Hallitus edustaa omistajia. Sen on hyvä tiedostaa, että eettisen riskin toteutuminen voi pahimmillaan kaataa koko yrityksen ja sen arvon, jota yritykseen on luotu. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että toiminta on kestävällä pohjalla.

 

Hyvä kulttuuri mahdollistaa keskustelun vaikeistakin asioista 

On realismia, että erilaisia ja eri vakavuusasteisia vahinkoja ja tahallisuuksiakin ilmenee kaikissa yrityksissä. Hallituksen olisi hyvä varmistaa, että yrityksessä on olemassa oikea kulttuuri ja kanavat ikävien ja vaikeidenkin asioiden käsittelyyn. Lähtökohtaisesti haasteelliset asiat pitäisi voida ottaa esiin oman esihenkilön kanssa. HR tai esimiehen esimies ovat tahot, jonne toivottavasti jokaisella on pääsy. Joissakin yrityksissä on sisäinen tarkastus tai eettinen toimikunta, jonne väärinkäyttäytymisten epäilyt voi raportoida.

 

Kun tiedetään, asiaan voidaan puuttua

Asia voi kuitenkin olla vaikea ottaa puheeksi, jos epäily koskee esimerkiksi omaa esimiestä, tämän esimiestä tai ylintä johtoa. Jos epäilyn kohde on toimitusjohtaja, mitkä ovat johtoryhmän tai organisaation realistiset vaihtoehdot puuttua asiaan? Tämä on inhimillinen tosiasia riippumatta yrityksen koosta.

Ruususen unta turvallisempi vaihtoehto hallitukselle on saada faktatietoa organisaation käytännöistä, vaikka ne olisivat ongelmallisiakin. Kun tiedetään, asiaan voidaan puuttua. Kun ei tiedetä, ongelmat jatkuvat ja yleensä myös pahenevat. Suosittelenkin sen pohtimista, että whistle blowing otetaan ainakin jollain tavalla osaksi hallituksen riskienhallinnan johtamista.

Tämän hetkisen tutkimustiedon mukaan kanaviin ei juurikaan tehdä turhia ilmoituksia. Ilmiantoja tulee keskimäärin noin 1 per vuosi / 500 työntekijää. Huoli hankkeen työllistävyydestä, isoista kustannuksista tai heikosta panos-tuotos-suhteesta onkin yleensä aiheeton.

Lue lisää whistleblowingista Juuriharjan toimitusjohtaja Erika Heiskasen blogikirjoituksesta Johto vastaa, kun yrityksessä rikotaan lakia.

Juuriharja First Whistle - raportointikanava väärinkäytösepäilyille - lataa esite!

Kategoriat: Eettinen ohjeisto (Code of Conduct), Eettinen organisaatiokulttuuri, Whistleblowing

Anja Kahri

Kirjoittanut Anja Kahri

Anja Kahri toimii Juuriharja hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018.

Pysy ihmisenä. Tilaa Juuriharjan blogi.