First Whistle -ilmoituskanava
Tuntuuko, että tarvitsette lisätukea organisaationne eettisyyden kehittämiseen?
Ilmoituskanava pakollinen kaikille 50 henkeä tai enemmän työllistäville organisaatioille
Syksyllä 2019 vahvistettu EU-direktiivi velvoittaa kaikkia yli 50 henkeä työllistäviä organisaatioita järjestämään sekä henkilöstölle että useille ulkoisille sidosryhmille whistleblowing- eli ilmoituskanavan.
Ilmoituskanava on siis lakisääteinen velvoite.
Mitä on whistleblowing?
Whistleblowing eli pelin poikki viheltäminen tarkoittaa väärinkäytöksen tai sen epäilyn esille nostamista.
Whistleblowing-, eli ilmoituskanavan kautta kaikki organisaation jäsenet ja myös ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa väärinkäytösepäilystään. Kanava tuo tärkeän turvan väärinkäytöksestä ilmoittavan henkilön anonymiteetille.
Kanavan tärkein tehtävä, on luoda psykologista turvallisuutta niin, että organisaation riskit eivät kasvaisi. Tämä toteutuu kahdella tavalla:
1) ilmoittajien on mahdollista ilmoittaa nimettömästi asioista, joista he eivät omalla nimellään uskaltaisi ilmoittaa.
2) ilmoituskanavana First Whistle tukee ilmoittajaa tekemään laadukkaan ilmoituksen kovan paineen keskellä.
Ilmoituskanavamme on:
- - EU-direktiivin vaatimukset täyttävä
- Tietoturvallinen, saavutettava, luotettava ja helppokäyttöinen
- GDPR-säädösten mukainen
- Suomalainen ja suomalaisessa omistuksessa, suomalaisen lainsäädännön piirissä, meiltä on helppo saada tukea myös suomeksi
- First Whistleen on inhimillisten riskien minimoimiseksi rakennettu:- - ilmoittajalle psykologista ohjausta läpi ilmoitusprosessin ja
- - ilmoitusten käsittelijälle automatiikkaa ja ohjausta.
Välttämätön paha vai aito hyöty?
Ilmoituskanavaa ei kannata lähestyä hallinnollisena pakkona, sillä se voi oikein implementoituna tukea merkittävästi organisaation riskienhallintaprosesseja ja auttaa säästämään sekä aikaa, hermoja että rahaa. ACFE:n (Association of Certified Fraud Examiners) vuoden 2020 ”Global study on occupational fraud and abuse” -raportin mukaan väärinkäytös tai muu rikkomus havaitaan tyypillisimmin (43 prosentissa tapauksia) juuri ilmoituksen perusteella.
Kanavan rooli organisaatiossa
Direktiivin ydin on whistleblowereiden eli ilmoittajien suojeleminen syrjinnältä ja kostotoimenpiteiltä. Suojelu ei koske pelkästään työsuhteessa olevia, vaan myös esim. työnhakijoita, aikaisempia työntekijöitä, sekä mm. toimittajia. Aiemmin käytössäolleet sähköpostikanavat ja intranetin palautekanava eivät enää riitä.
Monessa organisaatiossa whistleblowing-kanava nähdään osana laajempaa yrityskulttuurin ja eettisen toimintatavan kehittämistä. Toisissa organisaatioissa taas riittää, että täytetään EU-direktiivin asettamat velvoitteet. On hyvä käydä yhteistä keskustelua siitä, mikä on teidän organisaationne tahtotila. Kanavasta on eniten hyötyä, jos ilmoituskynnys laitetaan matalaksi ja ihmisiä kannustetaan ilmoittamaan herkästi. Näin mahdollistetaan mahdollisimman varhainen havahtuminen epäkohtiin.
Havahdu ajoissa
Jälkikäteen organisaation on usein helppo tunnistaa tapahtumaketju, joka johti eettisen riskin toteutumiseen.
Jälkikäteen voi tunnistaa myös ne hukatut mahdollisuudet, jolloin suunnan olisi vielä voinut kääntää. Etukäteen nuo hetket tuntuivat vähemmän tärkeiltä tai uskottiin, että aikaa tilanteen korjaamiseen olisi riittävästi.
Whistleblowing-kanava auttaa havahtumaan ajoissa. Myös siksi on tärkeää suhtautua vakavuudella jokaiseen ilmoitukseen. Onko se harmitonta, jos vaikkapa joku syö toisten eväät jääkaapista? Yksittäisenä tapahtumana ehkä ei niin vakava, mutta toistuvana ilmiönä se kertoo siitä, että toisten omaisuutta ei kunnioiteta. Ja jos asia ei ketään kiinnosta, mitä se kertoo? Kulttuuria on helppo muokata, kun sitä tarvitsee reivata vain hieman. Iso muutos on iso työ. Siksi usein kannattaa tarttua ilmiöihin, silloin kun ne vielä ovat harmittoman oloisia.
Selkeytä odotuksia
Eettiset periaatteet ovat keskeinen osa eettisten riskien hallintaa.
Whistleblowing-järjestelmä on olennainen osa yrityksen GRC-järjestelmää sekä eettisen organisaatiokulttuurin kehittämistä. First Whistlen tavoite onkin omalta osaltaan tukea eettisen organisaatiokulttuurin rakentumista.
Millaisia odotuksia henkilöstöllä ja johdolla on liittyen käyttäytymiseen ja epäkohtiin puuttumiseen? Ilmoituskanavan lanseeraus on tärkeä suunnitella, jotta kanavan positiivinen tavoite ja käyttötarkoitus on selvä koko organisaatiolle. Samalla voidaan käydä läpi, minkälaisia asioita kanavaan on tarkoitus ilmoittaa ja minne kuuluu esim. palaute työvuoroista.
On avuksi, että organisaatio on määritellyt eettiset periaatteet (code of conduct). Yhdessä laadittujen periaatteiden avulla selkiytyy minkälaista toimintaa ja käyttäytymistä organisaatiossa halutaan vahvistaa ja minkälaista ei.
Mitä whistleblowing-direktiivi edellyttää hallituksen jäseniltä?
Laaja väärinkäytösten ilmoittajaa eli whistlebloweria suojaava lainsäädäntö koskee organisaatioita, jotka työllistävät 50 henkeä tai enemmän. Mitä yrityksen hallituksen on tehtävä ja mistä asioista on nyt huolehdittava, jotta täyttää säädösten vaatimukset? Mikä on hallituksen jäsenten ja erityisesti puheenjohtajan rooli tässä kokonaisuudessa? Onko hallituksen syytä ottaa kantaa whistleblowing-järjestelmään? Kasvollisten omistajien rooli on myös herättänyt pohdintaa.
On hyvä tiedostaa, että ilmoittajia koskeva suojelu ei koske pelkästään työsuhteessa olevia, vaan kaikkia, joilla on työhön liittyvä suhde organisaatioon, eli muiden muassa työnhakijoita, aikaisempia työntekijöitä, alihankkijoita ja tavarantoimittajia.
Yhtenä hallituksen tehtävänä on huolehtia hyvän hallintotavan toteutumisesta. Varmista, että organisaatiossa ollaan tietoisia laista ja sen velvoitteista, sekä suhtaudutaan niihin riittävällä vakavuudella. Kuten lakitekstissä usein, tähänkin liittyy paljon yksityiskohtia.
Whistleblowing-kanava on tervetullut lisä hallituksen ja toimivan johdon keinovalikoimaan väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Alempana lisää hallituksen roolista mahdollisena ilmoitusten käsittelijänä.
RAPORTOINTI HALLITUKSELLE
Hallituksen kokouksissa on syytä käsitellä ilmoituksiin liittyviä mittareita systemaattisesti: Paljonko ilmoituksia on tullut, mihin teemoihin ilmoitukset ovat liittyneet, sekä miten vakavia ne ovat olleet, on kiinnostavaa perustietoa.
Päähuomio olisi hyvä olla siinä, mitä ilmoitusten pohjalta on opittu, onko tunnistettu osaamisvajeita (ja ryhdytty toimeen osaamisen kehittämiseksi), mitä aiemmin tunnistamattomia riskejä on otettu haltuun, ja minkälaisiin organisaation prosesseja ja kulttuuria kehittäviin toimenpiteisiin on ryhdytty.
Jos taas ilmoituksia saadaan, on hyvä tasaisin väliajoin arvioida, onko niissä jokin teema tai jokin organisaation osa korostunut. Onko tunnistettu erityisiä riskejä? Onko johdon kyky johtaa eettisesti riittävä? Mitä voidaan vielä parantaa? Systemaattinen ja toistuva tilannearvio mahdollistaa huomion kiinnittämisen olennaisuuksiin ja toimintaetiikan kehittämiseen osuvalla tavalla.
Keiden pitäisi osallistua ilmoitusten käsittelyyn?
Direktiivi velvoittaa ilmoitusten ammattimaiseen käsittelyyn. Sisäinen tarkastus on luonnollinen kumppani.
Mitä, jos sisäistä tarkastusta ei ole? Tällöin on järkevää perustaa erillinen tiimi ilmoitusten käsittelyyn ja eettisten riskien ennaltaehkäisyyn. Ryhmän jäsenet toimivat oman toimensa ohella, heillä ei ole toimeenpanomandaattia tai päätösvaltaa esimerkiksi seurausten suhteen. Tiimin rooli on käydä dialogia ja jäsentää olennainen, suositella sellaisia korjaavia toimenpiteitä, joiden avulla vastaava riski ei toistu, sekä pysyä toimintakykyisenä vaikeissakin tilanteissa.
Organisaation laki-ihmiset, vastuullisuusjohtaja ja HR-johto, hallintojohtaja ovat kaikki tyypillisiä ratkaisuja. Yhtä tyypillistä ratkaisua ei ole, koska organisaatiot ovat rakentaneet resursointia hyvin eri tavoin ja painopistein. On tärkeää huolehtia, että ryhmällä on riittävästi kompetenssia, rohkeutta ja malttia, sekä riittävä kaliiberi haastavienkin tilanteiden hoitamiseen.
Lukumääräisesti voidaan yleisellä tasolla todeta, että yksi käsittelijä on liian vähän ja liian monta on liian monta. Kahdesta neljään käsittelijää on hyvä nyrkkisääntö toimivan vastuutiimin koosta. Valitkaa 2-4 sellaista henkilöä, jotka säilyttävät toimintakykynsä haastavissakin tilanteissa:
- ovat eri puolilta organisaatiota, jolloin mahdollinen ilmoituksen sisällöstä syntyvä jääviys ei osu heihin kaikkiin yhtä aikaa
- ovat sellaisia henkilöinä, että uskaltavat rauhallisesti viedä vaikeitakin asioita eteenpäin
- muodostavat kokonaisuuden, jossa on myös hieman erilaista osaamista (esim. talous, hallinto, ym.)
- omaavat riittävän statuksen, että heitä ei voida lakaista syrjään
- kykenevät pitämään asioita omana tietonaan ja ottavat salassapidon vakavasti
TOIMITUSJOHTAJAN ROOLI
Tyypillisesti ajatellaan niin, että toimitusjohtajan ei ole hyvä olla mukana ilmoitusten käsittelijänä. Tätä perustellaan hyvällä hallintotavalla sekä toimitusjohtajan työmäärällä. Lähtökohtaisesti suosittelemmekin niin, että toimitusjohtaja ei vastaanota First Whistlen hälytyksiä uusista ilmoituksista.
Toimitusjohtaja kuitenkin vastaa koko organisation toiminnasta ja siksi on tärkeää huolella sopia jo osana eskalaatioprosessia, miten toimitusjohtaja pidetään vahvasti ajan tasalla tapahtumista. Eri asia on ilmoitukset, jotka koskevat toimitusjohtajaa.
HALLITUKSEN TAI OMISTAJAN ROOLI
Osallistuminen organisaation arkeen käsittelijän roolissa olisi hallituksen jäsenelle jo kovin operatiivista toimintaa. On silti hyvä miettiä, pitäisikö yhden hallituksen jäsenen olla ilmoituskanavan viestien vastaanottaja. Tällöin hallituksella olisi automaattisesti pääsy ilmoituksiin, jotka koskevat esimerkiksi ylintä johtoa ja toisaalta sellaisiin ilmoituksiin, joita vähäisyytensä vuoksi ei ehkä raportoitaisi hallitukselle ollenkaan, mutta jotka voivat silti olla isompaakin huolta aiheuttavia.
Pääsy ilmoituksiin todennäköisesti parantaisi hallituksen mahdollisuuksia turvata hyvä hallintotapa, säädöstenmukaisuus sekä läpinäkyvyys. Osallistuminen näyttäisi asiakkaittemme piirissä olevan kasvava trendi ja pidämme sitä positiivisena asiana. Hallitukset ovat aidosti kiinnostuneita siitä, että kaikki toiminta organisaatiossa on kestävää ja eettistä. Tässä voi olla hyvä rooli myös kasvolliselle omistajalle.
Ilmoitusten käsittely tulee tehdä sovitun prosessin mukaisesti
Whistleblowing-kanavan käyttöönoton yhteydessä on määritelty ns. eskalaatio-prosessi. Eskalaatioprosessista käy ilmi, miten eri vakavuusasteiset ilmoitukset ohjautuva käsittelyyn ja tiedoksi eri tahoille. Lisäksi on määriteltävä prosessin kulku vaiheineen, miten ilmoituksen käsittely etenee. Käsittelyprosessista on kerrottava pääkohdat ilmoituskanavan yhteydessä, jotta ilmoituksen tekemistä miettivä henkilö voi jo etukäteen tutustua prosessin kulkuun. On hyvä, jos prosessi voi olla kuvattuna myös osana code of conductia.
Itse prosessin integriteettiä eli eheyttä on myös hyvä tarkastella.
- Miten on varmistettu, että asianosaiset sekä mahdolliset asianosaiset jäävätään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ulos ilmoituksen käsittelystä?
- Miten robustina prosessi näyttäytyy tilanteessa, jossa ilmoitus koskee ylintä johtoa?
- Onko käsittelyssä mukana riittävästi monipuolisuutta, kaliiberia ja osaamista?
- Onko vältetty vaaralliset yhdistelmät?
- Millaisia painostusmahdollisuuksia käsittelijöitä ohtaan tunnistetaan ja voidaan ennaltaehkäistä?
- Sekin on hyvä tarkastaa, onko käsittely resursoitu riittävästi eli niin, että käsittelijöillä on todellinen mahdollisuus käsitellä kaikki saapuvat ilmoitukset.
First Whistle -asiakkaitamme
Kun ensimmäinen ilmoitus tulee
Kun ensimmäinen ilmoitus tulee, on aika kerrata aiemmin sovittu prosessi. Mitä on sovittu etenemisestä ja erityisesti prosessin ensimmäisistä askeleista? Suosittelemme vahvasti, että jokainen ilmoitusten käsittelijä käy pikimminen itse lukemassa saapuneen ilmoituksen.
Tietoturva
Tässä kohden on hyvä palauttaa mieleen myös prosessin tietoturva ja käsittelijöiden vastuu suojata ilmoittajan identiteettiä. Jos ilmoittaja kertoo, kuka hän on tai arvaat tai päättelet hänen henkilöllisyytensä ilmoituksen perusteella, on tärkeä muistaa, että sinulla on lakivelvoitteinen vastuu tämän tiedon suojelemisesta ja pitämisestä itselläsi.
Tämä on tärkeä huomioida myös käsittelijöiden keskusteluissa (ettei paikalla tai seinän takana ole ylimääräisiä korvia) sekä viestinnässä (sähköposti ei ole tietoturvallinen ympäristö). Tietoa ilmoittajan henkilöllisyydestä ei saa ilman ilmoittajan nimenomaista suostumusta ilmaista muulle kuin ilmoitusten vastaanottamisesta ja jatkotoimista vastaavalle taholle tai toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämä koskee myös kaikkea muuta tietoa, josta ilmoittajan henkilöllisyys voidaan päätellä suoraan tai epäsuorasti.
Viestintä ilmoittajan kanssa
Ensi vaiheessa on hyvä laittaa ilmoittajalle lyhyt ja neutraali kiitos-viesti ilmoituksen jättämisestä. Viestissä ei kannata vielä luvata mitään konkreettista jatkosta. First Whistle kiittää ilmoittajaa ilmoituksen tekemisen lopuksi (kuittaa teknisesti ilmoituksen vastaanotetuksi), mutta ihmisen kirjoittama viesti on aina parempi. First Whistle ei sinänsä lähetä ilmoittajalle mitään viestejä ulos järjestelmästä.
Miten toimitaan turhien ilmoitusten kanssa?
Kaikessa arvioinnissa huolta aiheuttavat sekä väärät positiiviset (ilmoitus tulkitaan aiheelliseksi, vaikka se ei sitä ole) että väärät negatiiviset (ilmoitus tulkitaan aiheettomaksi, vaikka se on aiheellinen). Näistä kahdesta merkittävästi suurempi ongelma on jälkimmäinen eli väärät negatiiviset.
Jos ilmoitus tulkitaan ensi vaiheessa aiheelliseksi, tutkinta käynnistyy ja ilmoituksen aiheettomuus tulee lopulta esille. Jos taas ilmoitus tulkitaan aiheettomaksi, tutkinta ei käynnisty, eikä näin ollen virheellinen ensitulkinta tule korjatuksi tarkemman tarkastelun myötä. Tästä syystä hallituksen tulisi kannustaa johtoa varmistamaan, että ilmoitukset käsitellään aina vakavasti, vaikka ne eivät ensi katsomalla aiheellisilta vaikuttaisikaan.
Väärään kanavaan tulleet ilmoituksen tulee ohjata oikeaan kanavaan, kuten esim. HR-osastolle tai asiakaspalautteisiin. Lisäksi tämänkaltaiset ilmoituksen on tarpeen poistaa heti, kun ohjaus on suoritettu. Tarpeetonta data ei tule säilyttää (GDPR).
Organisaation sisäisten väärinkäytösten riski on aina olemassa. Jotta ongelmat saadaan esiin ja niihin voidaan puuttua, on tärkeää tarjota mahdollisimman monia kanavia ongelmien esille nostamiseen. Kanavan lisäksi onkin olennaista pohtia, miten ennaltaehkäisemme väärinkäytöksiä, miten eettisesti osaavaa johtamista meillä on ja miten taiten käsittelemme ilmoituksia. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten vakavia eettisiä riskejä organisaation arki sisältää.
First Whistle suojaa ilmoittajan identiteettiä
ANONYYMI ILMOITTAMINEN
Ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen valitsemallaan laitteella, helposti ja turvallisesti. First Whistle skaalautuu niin mobiiliin, tabletille, kuin tietokoneen näytöllekin.
Ilmoitusprosessin lopussa ilmoittaja saa henkilökohtaisen tunnisteen, jonka avulla hän voi palata First Whistleen katsomaan, missä vaiheessa ilmoituksen käsittely on, sekä vastaamaan hänelle osoitettuihin kysymyksiin.
ANONYYMI KOMMUNIKOINTI
Ilmoitusten käsittelijät saavat uudesta ilmoituksesta hälytyksen sähköpostiinsa, järjestelmässä ei tarvitse käydä varmuuden vuoksi.
Anonyymisti tapahtuva kommunikointi ilmoittajan kanssa on helppoa ja dokumentoituu automaattisesti.
Mitä, jos minusta tehdään ilmoitus?
Direktiivin tavoite on väärinkäytösten esille saaminen varhaisemmassa vaiheessa. Ilmoittamisen helpottamiseksi on ilmoittajille taattu vahva suoja syrjinnältä ja kaikilta kostotoimenpiteiltä. Suojelu ei koske pelkästään työsuhteessa olevia, vaan myös esim. työnhakijoita, aikaisempia työntekijöitä, sekä mm. alihankkijoita. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin laaja joukko ihmisiä voi tehdä ilmoituksen.
Elämässä asioita sattuu ja tapahtuu. Keräämme aistinvaraista informaatiota ympäristöstämme kaiken aikaa. Kun kuulemme tai näemme ohimennen jotain, teemme siitä tulkinnan ja vedämme johtopäätöksiä aikaisempien kokemustemme perusteella. Voimme tulkita nähneemme myös jotakin kyseenalaista ja teemme sen perusteella ilmoituksen väärinkäytöksestä. Voi olla, että näimme oikein, mutta voi myös olla, että tulkitsimme tilanteen väärin. Joskus ilmoitus voi perustua tulkintoihin. Niin tai näin, on hyvä odottaa rauhassa, että tutkimus etenee.
Mitä voin tehdä puolustautuakseni?
Älä häiritse käsittelyprosessia, äläkä yritä vaikuttaa siihen millään tavoin. Osana tutkintaa pääset kertomaan oman näkökulmasi ja tietosi.
Jokainen organisaation jäsen voi olla ilmoituksen kohteena ja mahdollinen ilmoituksen kohteena oleminen huolettaakin monia. Tutkimustiedon mukaan - ja oma kokemuksemme tukee näitä tuloksia - vahingoittamistarkoituksessa tehtyjä väärinkäytösilmoituksia tehdään hyvin vähän. Väärintulkintoja tilanteista syntyy ja tällöin voi syntyä myös turha ilmoitus, joka sitten laadukkaan selvitystyön tuloksena todetaan perusteettomaksi.
Entä jos joku haluaa vahingoittamistarkoituksessa tehdä minusta ilmoituksen? Jos alat epäillä tai tiedät, että sinusta on tehty ilmoitus, laita jäitä hattuun. Varmista, että et puutu tai vaikuta tutkintaan millään tavoin. Ole tarkkana myös sen suhteen, että et ala suhtautumaan negatiivisesti johonkin henkilöön, koska arvelet juuri hänen tehneen ilmoituksen. Älä myöskään painosta (oletettua) ilmoittajaa vetämään ilmoitustaan pois. Ilmoitus voi osoittautua aiheettomaksi, mutta nämä ylläkuvatut omat toimenpiteesi ilmoituksen käsittelyn ympärillä olisivat olleet laittomia.
Paras puolustus on ennaltaehkäisy. Noudata lakeja ja säädöksiä, sekä oman työnantajasi eettisiä periaatteita.
Ilmoittaminen on aina hyvä vaihtoehto
Maailma ympärillä muuttuu nopeammin kuin koskaan ja uusia uhkia ilmestyy näköpiiriin. Ongelmat on helpompi ja kustannustehokkaampi ratkaista ennakoimalla kuin jälkikäteisillä toimilla vahingon jo satuttua. Kannattaa siis ilmoittaa herkästi ja varhain.
Kannustitko jo ottaa asiaa ensin puheeksi? Puheeksi ottaminen vie usein asioita eteenpäin nopeammin, kuin ilmoittaminen, koska silloin asioista voidaan keskustella suoraan. Jos tuntuu, että se olisi liian suuri riski, ilmoituskanava on hyvä vaihtoehto.
Whistleblowing-kanavan kautta ilmoituksen tekeminen onnistuu nimettömänä. First Whistle ei tallenna ilmoituksiin liittyvää metadataa eikä seuraa raportoijan IP-osoitetta. Jätettyään ilmoituksen nimetön ilmoittaja saa tunnuksen, jonka avulla hän voi palata asiaan ja kertoa lisätietoja, sekä vastata käsittelijöiden hänelle tekemiin kysymyksiin.
Ilmoitukset on aina tehtävä rehellisesti ja vilpittömässä mielessä.
Miten ilmoittaminen tapahtuu käytännössä?
- Kirjaa itsellesi keskeiset seikat, jotka haluat ilmoittaa.
- Etsi organisaation (työnantajasi tai muu organisaatio, jonka toiminnasta haluat ilmoittaa) verkkosivuilta kanavan osoite.
- Lue ohjeet ja etene prosessin mukaisesti.
- Muista lopuksi ottaa talteen oma tunnisteesi.
- Muista palata kanavaan tunnuksesi avulla.
- Kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksestasi sinulla on oikeus kuulla, mihin tutkinta päätyi.
Olemme koonneet hyödyllistä lisätietoa whistleblowing-ilmoituksen tekijöille tälle sivulle:
https://www.juuriharja.fi/whistleblowing-ilmoittajalle-faq
On hyvä ajatus laittaa linkki suoraan oman organisaationne verkkosivulle ilmoittajan avuksi.
ENNALTAEHKÄISY ON AINA KANNATTAVINTA
Jotta ongelmat saadaan esiin ja niihin voidaan puuttua, on tärkeää tarjota monia kanavia ongelmien esille nostamiseen. Henkilöstöä on hyvä kannustaa ottamaan asioita puheeksi ja organisaation psykologista turvallisuutta on syytä vaalia. Puheeksiottoja tehdään vain, jos se tuntuu turvalliselta vaihtoehdolta.
Kanavan lisäksi onkin olennaista pohtia, miten ennaltaehkäisemme väärinkäytöksiä, miten eettisesti osaavaa johtamista meillä on ja miten taiten käsittelemme ilmoituksia. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten vakavia eettisiä riskejä organisaation arki sisältää.
HELPPO JA LUOTETTAVA ILMOITUSKANAVA
Ilmoituskanava tulee pakolliseksi kaikille yli 50 henkeä työllistäville organisaatioille. Ota käyttöön helppokäyttöinen ja luotettava First Whistle -ilmoituskanava.
Palvelun tuottaa Juuriharja Consulting Group Oy.
