<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=684484911759065&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
lainaus_header_tausta.png

Yhteistyötaidot ovat tulevaisuustaitoja 

Tärkeintä ei ole se, miten on aina tehty, vaan miten onnistutaan yhdessä. 

LATAA WHITE PAPER
img-triangle-white.png

Yhteistyö edellyttää halua ajatella ja toimia yhdessä. Se edellyttää uskoa, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai vastakkain asettumalla. Yhteistyössä ei voita vahvin osapuoli, vaan viisain ratkaisu syntyy yhteisen ajattelun kautta. Yhteistyön perustaksi tarvitaan yhteinen tavoite, jonka kaikki osapuolet kokevat merkitykselliseksi ja ovat valmiita tekemään työtä sen eteen.

Yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuottavuutta, innovaatioita ja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Rakennusalan allianssimalli on hieno esimerkki, miten yhteistyön avulla voidaan saada merkittäviä tuottavuusloikkia aikaan. Allianssihankkeissa menestymisen edellytyksiä on tutkittu ja tärkeimpiä onnistumisen edellytyksiä ovat mm. luottamus osapuolten välillä, avoimuus ja haastavat tavoitteet. Maailmalla allianssimallin käytöllä on eri toimialoilla jo pitkät perinteet. Suomessakin malli on yleistynyt ja vähitellen laajentumassa myös rakennusalan ulkopuolelle.

Yhteistyötaitojen kehittämiseen ei ole oikotietä. Huomion kiinnittäminen asiaan, harjoittelu sekä reflektointi ja palaute tuottavat tulosta ajan kanssa. Yritysmaailmassa löytyy paljon voitettavaa kehittämällä yhdessä ajattelemisen taitoja, tunnetaitoja ja reflektointia. Pienilläkin keinoilla voi jo saada aikaan muutosta parempaan. Vaikkapa arvioimalla, syntyikö viimeisessä palaverissa uutta ajattelua.

Ryhmän yhteistyökyvykkyys on laadukkaan yhteistyön taustavoima. Yhteistyökyvykkyys lisää erilaisten organisaatioiden, ryhmien ja yksilöiden tuottavuutta, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja hyvinvointia, joten sen johtamiseen ja kehittämiseen kannattaa panostaa.

Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen

yhteistyokyvykkyys.png
LATAA WHITE PAPER

1. Mitä yhteistyökyvykkyys on?

Yhteistyökyvykkyys tarkoittaa ryhmän ja siihen kuuluvien yksilöiden kollektiivisia yhteistyötaitoja. Hyvä yhteistyökyvykkyys lisää sekä ryhmän että yksilöiden tuottavuutta, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja hyvinvointia, joten siihen kannattaa panostaa. Avainasemassa ovat yhteistyökyvykkyyteen myönteisesti vaikuttavien seikkojen tunnistaminen sekä ryhmän toiminnasta vastaavien johtamis- ja fasilitointitaidot.

1.1. Yhteistyö ja tulokset

Yhteistyön tekemisellä ei ole sinänsä itseisarvoa. Olennaista on se, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. On tilanteita, joissa laadukas yhteistyö tuottaa kiistatta lisäarvoa. Mutta on myös tilanteita, joissa yhteistyöhön käytetty panostus pikemminkin vain sotkee tekemistä ja häiritsee työrauhaa. Ennen panostamista yhteistyön kehittämiseen on syytä miettiä, mitä hyötyä yhteistyöllä halutaan saada aikaan.

Panostukset ryhmän yhteistyökyvykkyyteen tuottavat:

  • Tuottavuus ja tehokkuus paranevat
  • Luovuus ja innovaatiot lisääntyvät
  • Hyvinvointi ja energia lisääntyvät
  • Vaativa ongelmanratkaisutaito kasvaa

 

1.2. Laadukkaan yhteistyön vaikutukset

Laadukas yhteistyö perustuu psykologisille mekanismeille ja ryhmädynaamisille prosesseille, jotka puolestaan tuottavat lisäarvoa yhteiseen tekemiseen.

Hyvä kyky tehdä yhteistyötä saa aikaan positiivisen kokemus- ja tapahtumaketjun:

  1. Kokemus "samassa veneessä" olemisesta: Teemme töitä yhteistä tavoitetta kohti, kaikki ponnistelevat yhteisen onnistumisen eteen.
  2. Motivaatio ja sitoutuminen: Olen henkilökohtaisesti halukas kantamaan vastuuta ja tarvittaessa joustamaan yhteisen edun vuoksi.
  3. Hyvinvointi ja energia: Vahva sitoutuminen, sisäinen motivaatio ja samaan hiileen puhaltava tiimi luo positiivista energiaa ja ”draivia”. Tekeminen on intensiivistä ja kivaa!
  4. Luova ja innovatiivinen ajattelu: Yhteistyössä kaikkien osaaminen saadaan käyttöön. Ideat iteroituvat ja jalostuvat, kun niitä pallotellaan eikä ammuta alas.
  5. Jatkuva parantaminen sekä sujuva ja tehokas toiminta ja tuottavuus: Kun kaikilla on halu tehdä parasta ja keskinäinen luottamus on vahva, mahdollistuu luonteva ja eteenpäin vievä oman toiminnan rakentava arviointi. Sitä kautta tekeminen kehittyy jatkuvasti ja tulee entistä sujuvammaksi, tehokkaammaksi ja tuottavammaksi.

1.3. Ryhmän yhteistyöllä saavutettavia mahdollisuuksia

1. Työn mielekkyys paranee

  • Sitoutuminen, kehittyminen, yhteenkuuluvuus, tyytyväisyys, innostuminen, motivaatio ja hyvinvointi lisääntyvät. 
  • Kiusaaminen vähenee tai loppuu.

2. Tehokkuus lisääntyy ja hukka vähenee

  • Tuloksia syntyy, toiminta on sopivan suoraviivaista
  • Työ organisoidaan tarkoituksenmukaisesti
  • Epäkohtiin puututaan
  • Saadaan tukea muutoksen toteuttamiseen
  • Keskitytään työntekoon
  • Tehdään hommat fiksummin ja tehokkaammin
  • Esimiehelle jää enemmän aikaa esimiestyöhön

3. Asiakastyytyväisyys lisääntyy

  • Taitavammat tiimit ja tyytyväisemmät asiakkaat
  • Nopea ja osuva reagointi asiakkaan tyytymättömyyteen

4. Yhdessä ajattelemisen taito ja päätöksentekotaito kehittyvät

  • Keksitään parempia ratkaisuja, nähdään enemmän mahdollisuuksia
  • Tunnistetaan tosiasiat, löydetään yhteiset epäkohdat
  • Ajattelun laatu paranee, opitaan yhdessä
  • Saadaan kaikkien ajatukset ja osaaminen
    käyttöön 

Jos ryhmällä ei ole yhteistyökykyä, siihen liittyy myös erilaisia uhkia. Lue lisää näistä uhkista ja lataa white paper Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen.

New Call-to-action

2. Yhteistyökyvykkyyden malli

Laadukas yhteistyö syntyy ryhmän yhteistyökyvyykkydestä. Olemme tiivistäneet yhteistyökyvykkyyden osa-alueet kokonaismalliksi.

yhteistyötaidot 20171128.001

 

Yhteistyön katalyytit

Yhteistyötä tekevässä tiimissä tai ryhmässä syntyy keskinäinen dynamiikka, jonka ominaisuuksia voidaan kutsua yhteistyön katalyyteiksi. Ne vauhdittavat ja kiihdyttävät yhteistyön tekemistä ja yhteistyön aikaansaamia hyötyjä. Katalyytit saavat aikaan positiivisen, itseään ruokkivan kehän. Toisaalta katalyytit voivat toimia myös negatiivisen oravanpyörän synnyttäjänä. Jos tiimissä on esim. heikko keskinäinen luottamus ja psykologinen turvallisuus, ei yhteistyön ydintaitoja saada tiimin käyttöön.


Yhteistyön katalyytit vauhdittavat ja kiihdyttävät yhteistyön tekemistä ja yhteistyökyvykkyyden mahdollistavia hyötyjä.

Kutakin viittä ydintaitoa sekä niiden käyttöä mahdollistavia fasilitointitaitoa ja johtamista voidaan systemaattisesti arvioida ja kehittää. Myös katalyyttejä on hyvä arvioida säännöllisin väliajoin. Kun yhteistyö sujuu hyvin, katalyyttien olemassaolo saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta kun yhteistyö alkaa heikentyä, on tilanteeseen vaikuttavista asioista usein vaikea puhua. Puheeksioton kynnystä madaltaa huomattavasti se, että katalyyttejä on opittu arvioimaan jo silloin, kun ne ovat olleet kunnossa.
Laadukkaan yhteistyön kehittämisen välttämätön ehto on, että tiimi tai ryhmä ymmärtää edellä kuvatun yhteistyökyvykkyyden mallin osa-alueet sekä arvioi niitä systemaattisesti, avoimesti ja rehellisesti.

 

2.1. Yhteistyökyvykkyyden johtaminen

Yhteistyökyvykkyyden viiden ydintaidon hyödyntämisen käytännössä mahdollistavat fasilitointi ja johtaminen.


Fasilitointitaidot ovat niitä käytännön työtapoja ja menetelmiä, joilla ryhmän yhteistyötaitojen käyttö mahdollistetaan. Hyvä yhteistyö ei synny sattumalta, vaan se täytyy suunnitella, rakenteistaa ja ohjata. Fasilitaattorin tulee organisoida niin työskentelytilan käyttö kuin tilanteessa käytettävät menetelmät ja erilaiset roolit. Fasilitaattorin tulee olla herkkä improvisoimaan ja muuttamaan työskentelytapaa tilanteen edetessä.


Fasilitointitaidot

  • Toiminnan suunnittelu ja organisoituminen
  • Rakenteiden ja käytäntöjen luominen
  • Ryhmän jäsenten roolit ja tehtävät
  • Pelisääntöjen sopiminen ja seuranta
  • Vapaus ja itsenäisyys vs. rajat ja ohjaus
  • Työn jäsentäminen ja käsitteellistäminen
  • Monipuoliset ryhmätyö- ja ideointimenetelmät

Laadukas yhteistyö edellyttää myös johtajuutta. Siinä missä fasilitaattorin roolia tarvitaan yhteistyön teknisemmässä mahdollistamisessa, tulee johtajan kantaa vastuuta erityisesti ryhmän työskentelyn tavoitteellisesta kokonaisuudesta ja päätöksenteosta.

Tavoitteellisuus

Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, että sitouttamisen kannalta on parempi asettaa oppimistavoitteita suoriutumistavoitteiden sijaan. Jos tavoitteeseen liitetään uusien taitojen oppimista tai uusien tilanteiden hallintaa, saadaan motivaatiota nostettua selkeästi enemmän kuin pelkillä suoriutumista mittaavilla numerotavoitteilla.  

Uuden oppimisen mahdollistamisen lisäksi hyvä tavoite auttaa näkemään kokonaisuuden ja tekemisen merkityksen. Se puhuttelee myös tunnetasolla. 

  

2.2. Viisi keskeistä yhteistyötaitolajia

 

2.2.1. Vuorovaikutustaidot

Millä tavoin viestimme ja kommunikoimme, sanallisesti sekä sanattomasti? Onko kommunikaatio selkeää ja ymmärrettävää, arvostavaa ja kannustavaa? Miten toimimme kun käsiteltävät aiheet ovat hankalia ja ikäviä, tai kun ryhmässä syntyy konflikteja?

  • Sanaton viestintä
  • Läsnäolon taito
  • Kuuntelun taito
  • Arvostava ja kannustava puhe
  • Kysyminen
  • Taito kysyä ja tarkentaa
  • Taito ratkaista konflikteja
  • Selkeä viestintä ja ilmaisu
  • Suora puhe ja rakentava haastaminen

 

2.2.2. Yhdessä ajattelemisen taito

Miten jalostamme, lavennamme ja syvennämme työstettäviä asioita? Osaammeko napata toisen ideasta kiinni, näemmekö vaihtoehtoisia ratkaisuja? Onko työskentelymme uutta luovaa, ideoivaa, innostavaa?

  • Kokonaisuuden hahmottaminen
  • “Kyllä, ja...” -ajattelu
  • “Sekä-että” -ajattelu
  • Näkökulman vaihtamisen taito
  • Joustavuus
  • Rohkeus esittää keskeneräistäkin ajatusta
  • Sallivuus
  • Moraalinen mielikuvitus

 

2.2.3. Tunnetaidot 

Miten tunnistamme, käsittelemme ja hyödynnämme tunneinformaatiota, niin omien kuin muiden tunteiden osalta? Osaammeko vahvistaa tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemusta? Miten toimimme paineessa ja tiukoissa tilanteissa?

  • Tunteiden käsittely
  • Erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostus
  • Kaikkien huomioiminen
  • Hyvän ryhmähengen ylläpitäminen
  • Tasa-arvoinen suhtautuminen
  • Epävarmuuden ja paineen sieto
  • Empatiakyky

 

2.2.4. Reflektointitaito

Miten kehitymme ryhmänä? Millaisia käytäntöjä meillä on oman tekemisemme arviointiin? Osaammeko hyödyntää vahvuuksiamme? Rohkenemmeko tunnistaa ja tunnustaa kehittymiskohtamme ja miten rakennamme jatkuvan parantamisen asenteen ja käytännöt?

  • Palautetaidot – henkilökohtaiset ja ryhmän
  • Havainnointiherkkyys
  • Tilanneherkkyys
  • Arviointi ja jatkuva parantaminen
  • Palkitseminen

 

2.2.5. Päätöksentekotaito

Kykenemmekö kiteyttämään tekemisemme tavoitteet ja pitämään fokuksen niissä? Miten varmistamme motivaation ja sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin? Osaammeko artikuloida päätöksenteon kriteerit ja kiinnittää päätöksentekoprosessin niihin?

  • Tavoitteen synnyttämisen taito
  • Yhteisen merkityksen luominen
  • Määrätietoisuus
  • Sitoutuminen
  • Tahto saavuttaa tavoite
  • Kiritys ja tsemppi
  • Toiminnan muuttaminen
  • Kiinnipitämisen ja irtipäästämisen taito
  • Kyky tehdä hyviä päätöksiä

3. Uusille yhteistyömalleille on kysyntää

Laadukasta yhteistyötä arvostetaan ehkä enemmän kuin koskaan. Jokainen meistä tekee työtään yhä verkottuneemmassa ja monimutkaisemmassa maailmassa. Meillä jokaisella on useita rooleja, joista käsin osallistumme yhteiseen tekemiseen – milloin asiantuntijana, milloin johtajana, milloin asiakkaana.

Monella toimialalla yhteistyön tekeminen on perustaito ja luonteva tapa tehdä töitä. Joillakin toimialoilla yhteistyöosaamisen kehittämiseen on viime vuosina panostettu systemaattisesti, koska yhteistyökyvykkyyden merkitys tulosten saavuttamiselle on ymmärretty.


Hyvä esimerkki tästä ovat rakennusalan allianssihankkeet, joissa rakennusprojektin eri osapuolet tekevät töitä yhteisen onnistumisen eteen aidosti uudella tavalla. Allianssihankkeet ovatkin konkreettinen osoitus siitä, että uudenlainen asenne yhteiseen tekemiseen sekä yhteistyön mahdollistavat toimintatavat, rakenteet ja johtaminen voivat todella tuottaa monella tavalla parempia ja tehokkaampia lopputuloksia.

Hyvä yhteistyökyvykkyys lisää sekä ryhmän että yksilöiden tuottavuutta, luovuutta, ongelman- ratkaisutaitoja ja hyvinvointia, joten siihen kannattaa panostaa.

 

 Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen

4. Menetelmiä kohti parempaa yhteistyötä

Tevere: Menetelmiä kouluttajille ja ohjaustyötä tekeville

Valtiokonttori & Kaiku-palvelut: Ajattele muutos - opas esimiehille ja kehittähille

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa: Fasilitaattorin työkirja - Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn

Inno-vointi: Työkaluja innovintiin

Kansan Sivistystyön Liitto KSL: Osallistavat menetelmät, tuki- ja virikeaineisto

Metropolia Ammattikorkeakoulu: Yhteistoiminnan rakentajat, Kokemuksia fasilitoinnista

International Association of Facilitators: Methods database

Seeds for Change: Facilitation Tools for Meetings and Workshops

Grape People: My Favourite Facilitation Tools – The Essential 6

Heinonen, Klingberg & Pentti: Kaikkien aivot käyttöön

 

Onko sinulla kysyttävää ?

Ota yhteyttä 

Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen

Lataa White paper