Yhteistyökyvykkyys tarkoittaa ryhmän ja siihen kuuluvien yksilöiden kollektiivisia yhteistyötaitoja. Hyvä yhteistyökyvykkyys lisää sekä ryhmän että yksilöiden tuottavuutta, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja hyvinvointia, joten siihen kannattaa panostaa. Avainasemassa ovat yhteistyökyvykkyyteen myönteisesti vaikuttavien seikkojen tunnistaminen sekä ryhmän toiminnasta vastaavien johtamis- ja fasilitointitaidot.
Yhteistyön tekemisellä ei ole sinänsä itseisarvoa. Olennaista on se, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. On tilanteita, joissa laadukas yhteistyö tuottaa kiistatta lisäarvoa. Mutta on myös tilanteita, joissa yhteistyöhön käytetty panostus pikemminkin vain sotkee tekemistä ja häiritsee työrauhaa. Ennen panostamista yhteistyön kehittämiseen on syytä miettiä, mitä hyötyä yhteistyöllä halutaan saada aikaan.
Panostukset ryhmän yhteistyökyvykkyyteen tuottavat:
Laadukas yhteistyö perustuu psykologisille mekanismeille ja ryhmädynaamisille prosesseille, jotka puolestaan tuottavat lisäarvoa yhteiseen tekemiseen.
Hyvä kyky tehdä yhteistyötä saa aikaan positiivisen kokemus- ja tapahtumaketjun:
1. Työn mielekkyys paranee
2. Tehokkuus lisääntyy ja hukka vähenee
3. Asiakastyytyväisyys lisääntyy
4. Yhdessä ajattelemisen taito ja päätöksentekotaito kehittyvät
Jos ryhmällä ei ole yhteistyökykyä, siihen liittyy myös erilaisia uhkia. Lue lisää näistä uhkista ja lataa white paper Yhteistyökyvykkyys ja sen johtaminen.
Laadukas yhteistyö syntyy ryhmän yhteistyökyvyykkydestä. Olemme tiivistäneet yhteistyökyvykkyyden osa-alueet kokonaismalliksi.
Yhteistyön katalyytit
Yhteistyötä tekevässä tiimissä tai ryhmässä syntyy keskinäinen dynamiikka, jonka ominaisuuksia voidaan kutsua yhteistyön katalyyteiksi. Ne vauhdittavat ja kiihdyttävät yhteistyön tekemistä ja yhteistyön aikaansaamia hyötyjä. Katalyytit saavat aikaan positiivisen, itseään ruokkivan kehän. Toisaalta katalyytit voivat toimia myös negatiivisen oravanpyörän synnyttäjänä. Jos tiimissä on esim. heikko keskinäinen luottamus ja psykologinen turvallisuus, ei yhteistyön ydintaitoja saada tiimin käyttöön.
Yhteistyön katalyytit vauhdittavat ja kiihdyttävät yhteistyön tekemistä ja yhteistyökyvykkyyden mahdollistavia hyötyjä.
Kutakin viittä ydintaitoa sekä niiden käyttöä mahdollistavia fasilitointitaitoa ja johtamista voidaan systemaattisesti arvioida ja kehittää. Myös katalyyttejä on hyvä arvioida säännöllisin väliajoin. Kun yhteistyö sujuu hyvin, katalyyttien olemassaolo saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta kun yhteistyö alkaa heikentyä, on tilanteeseen vaikuttavista asioista usein vaikea puhua. Puheeksioton kynnystä madaltaa huomattavasti se, että katalyyttejä on opittu arvioimaan jo silloin, kun ne ovat olleet kunnossa.
Laadukkaan yhteistyön kehittämisen välttämätön ehto on, että tiimi tai ryhmä ymmärtää edellä kuvatun yhteistyökyvykkyyden mallin osa-alueet sekä arvioi niitä systemaattisesti, avoimesti ja rehellisesti.
Yhteistyökyvykkyyden viiden ydintaidon hyödyntämisen käytännössä mahdollistavat fasilitointi ja johtaminen.
Fasilitointitaidot ovat niitä käytännön työtapoja ja menetelmiä, joilla ryhmän yhteistyötaitojen käyttö mahdollistetaan. Hyvä yhteistyö ei synny sattumalta, vaan se täytyy suunnitella, rakenteistaa ja ohjata. Fasilitaattorin tulee organisoida niin työskentelytilan käyttö kuin tilanteessa käytettävät menetelmät ja erilaiset roolit. Fasilitaattorin tulee olla herkkä improvisoimaan ja muuttamaan työskentelytapaa tilanteen edetessä.
Fasilitointitaidot
Laadukas yhteistyö edellyttää myös johtajuutta. Siinä missä fasilitaattorin roolia tarvitaan yhteistyön teknisemmässä mahdollistamisessa, tulee johtajan kantaa vastuuta erityisesti ryhmän työskentelyn tavoitteellisesta kokonaisuudesta ja päätöksenteosta.
Tavoitteellisuus
Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, että sitouttamisen kannalta on parempi asettaa oppimistavoitteita suoriutumistavoitteiden sijaan. Jos tavoitteeseen liitetään uusien taitojen oppimista tai uusien tilanteiden hallintaa, saadaan motivaatiota nostettua selkeästi enemmän kuin pelkillä suoriutumista mittaavilla numerotavoitteilla.
Uuden oppimisen mahdollistamisen lisäksi hyvä tavoite auttaa näkemään kokonaisuuden ja tekemisen merkityksen. Se puhuttelee myös tunnetasolla.
2.2.1. Vuorovaikutustaidot
Millä tavoin viestimme ja kommunikoimme, sanallisesti sekä sanattomasti? Onko kommunikaatio selkeää ja ymmärrettävää, arvostavaa ja kannustavaa? Miten toimimme kun käsiteltävät aiheet ovat hankalia ja ikäviä, tai kun ryhmässä syntyy konflikteja?
2.2.2. Yhdessä ajattelemisen taito
Miten jalostamme, lavennamme ja syvennämme työstettäviä asioita? Osaammeko napata toisen ideasta kiinni, näemmekö vaihtoehtoisia ratkaisuja? Onko työskentelymme uutta luovaa, ideoivaa, innostavaa?
2.2.3. Tunnetaidot
Miten tunnistamme, käsittelemme ja hyödynnämme tunneinformaatiota, niin omien kuin muiden tunteiden osalta? Osaammeko vahvistaa tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemusta? Miten toimimme paineessa ja tiukoissa tilanteissa?
2.2.4. Reflektointitaito
Miten kehitymme ryhmänä? Millaisia käytäntöjä meillä on oman tekemisemme arviointiin? Osaammeko hyödyntää vahvuuksiamme? Rohkenemmeko tunnistaa ja tunnustaa kehittymiskohtamme ja miten rakennamme jatkuvan parantamisen asenteen ja käytännöt?
2.2.5. Päätöksentekotaito
Kykenemmekö kiteyttämään tekemisemme tavoitteet ja pitämään fokuksen niissä? Miten varmistamme motivaation ja sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin? Osaammeko artikuloida päätöksenteon kriteerit ja kiinnittää päätöksentekoprosessin niihin?
Laadukasta yhteistyötä arvostetaan ehkä enemmän kuin koskaan. Jokainen meistä tekee työtään yhä verkottuneemmassa ja monimutkaisemmassa maailmassa. Meillä jokaisella on useita rooleja, joista käsin osallistumme yhteiseen tekemiseen – milloin asiantuntijana, milloin johtajana, milloin asiakkaana.
Monella toimialalla yhteistyön tekeminen on perustaito ja luonteva tapa tehdä töitä. Joillakin toimialoilla yhteistyöosaamisen kehittämiseen on viime vuosina panostettu systemaattisesti, koska yhteistyökyvykkyyden merkitys tulosten saavuttamiselle on ymmärretty.
Hyvä esimerkki tästä ovat rakennusalan allianssihankkeet, joissa rakennusprojektin eri osapuolet tekevät töitä yhteisen onnistumisen eteen aidosti uudella tavalla. Allianssihankkeet ovatkin konkreettinen osoitus siitä, että uudenlainen asenne yhteiseen tekemiseen sekä yhteistyön mahdollistavat toimintatavat, rakenteet ja johtaminen voivat todella tuottaa monella tavalla parempia ja tehokkaampia lopputuloksia.
Hyvä yhteistyökyvykkyys lisää sekä ryhmän että yksilöiden tuottavuutta, luovuutta, ongelman- ratkaisutaitoja ja hyvinvointia, joten siihen kannattaa panostaa.
