<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=684484911759065&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Juuriharja blogi

Juuriharjan lukupiiri: Eettinen päätöksenteko – mistä tietää, mikä on oikein?

[fa icon="calendar"] 30.8.2017 15:29

Meillä on Juuriharjan lukupiirissä meneillään kirja Business Ethics, Ethical Decision Making and Cases. Kirjassa on satoja sivuja teoriaa eettisestä liiketoiminnasta sekä parikymmentä visaista casea.

Kuten yleensäkin lukupiireissä, luemme aina muutaman luvun kerrallaan ja keskustelemme lukemastamme. Ja yritämme ymmärtää, mistä missäkin on kysymys. Ja se ei - totta vie - ole helppoa. Pohdimme kysymyksiä myös Suomen ja Euroopan näkökulmasta. Kulttuuri ja lainsäädäntö kun eroavat jossain määrin Pohjois-Amerikasta, josta kirja on kotoisin.

 

Business-Ethics-lukupiiri.jpg

 

On kiintoisaa huomata jälleen kerran, että eettisissä dilemmoissa ei todellakaan ole kyse mistään yksinkertaisesta, yksiselitteisestä asiasta. Varsinkin erilaisten keissien monimutkaisuudesta syntyy usein kongnitiivinen dissonanssi – tai korvien välliin sattuu – kuten vanha kollegani osuvasti termin suomensi. Mitä minä ajattelen, mikä on oikein kun oikeat vaihtoehdot tuntuvat olevan vahvassa ristiriidassa keskenään? Näkökulman valinta vaikuttaa siihen, mikä kulloinkin tuntuu oikeimmalta.

Mitä pitäisi ajatella siitä, kun Whole Food Market, jonka toiminnassa näkyvät vahvat ekologiset, eettiset ja paikallista yhteisöä tukevat arvot, ajaa toiminnallaan uuden paikkakunnan pieniä toimijoita konkurssiin?

Tai kun Monsanto valmistaa glyfosaattia sisältävää rikkakasvintorjunta-ainetta, koska ei pidä sitä ympäristölle vaarallisena. Jostain syystä näyttää kuitenkin siltä, että niillä alueilla, missä glyfosaattia käytetään paljon, luonnon pölyttäjät ovat huvenneet huolestuttavasti. Glyfosaattia kutsutaan kasvinsuojeluaineeksi kuten DDT:täkin aikoinaan. Myöhemminhän DDT sai uuden määreen: ympäristömyrkky.

Ja sitten aivan kotikulmien case. Tapahtui kivijalkakaupan kassalla:

Tekee yhteensä 11,80.

Ole hyvä.

Kiitos, tarvitsetko kuittia?

En kiitos.

Ja 8.20 takaisin.

Kiitos.

 

 Ja minuuttia myöhemmin.

Sä annoit mulle kympin ja kolikot takaisin, vaikka mun olisi pitänyt saada vain vitonen ja kolikot.

Ai anteeksi, en huomannut.

(Kymppi vaihtuu vitoseksi)

Ja kiitos tosi paljon!

 

Muiden jonossa seisovien ihmisten katseita oli jännä katsella ja tulkita. Jotkut näyttivät naureskelevan koko episodille, toisilla oli vähän epäuskoinen ilme kasvoillaan. Jotkut olivat silmin nähden ilahtuneita. Ja moni ehkä mietti, miten itse olisi vastaavassa tilanteessa toiminut.

Tarinassa on varsin helppo tilanne ja yksiselitteinen oikea ratkaisu, mutta itse yllätyin, miten paljon erilaisia ajatuksia tapaus herätti minussa. Ajatukseni lähtivät poukkoilemaan sinne tänne, ehkä lukupiirin ansiosta.

Seuraavan kerran kun sinä saat liikaa vaihtorahaa, miten toimit? Tai kun sun korvien välliin sattuu?

 

Ps. Eri toimintatapoja ja niiden kaikkia mahdollisia seurauksia voi oppia hahmottamaan moraalisen mielikuvituksen avulla. Moraalinen mielikuvitus on osa eettisen johtamisen kehittämisen kehää, ikään kuin työkalupakkia, jonka avulla johtaja kehittyy eettisemmäksi ja rohkeammaksi.
Lisää aiheesta oppaassamme Miksi ja miten kehittää omaa eettistä johtajuuttaan?

Kategoriat: Yhteistyötaidot, Eettinen johtaminen, Arvot

Sirkku Heinonen

Kirjoittanut Sirkku Heinonen

Pysy ihmisenä. Tilaa Juuriharjan blogi.

Pysy ihmisenä.
Tilaa Juuriharjan blogi.